Eläinten hyvinvointi on turkiselinkeinon tutkimusten keskiössä

27.2.2017
Vuonna 2016 aloitetun WelFur III Fox -hankkeen ensimmäisessä osassa WelFur-protokollaa ja tiedonkeruumenetelmää hiottiin kettujen arvioinnin osalta sellaiseen muotoon, että niitä voidaan käyttää vuoden alussa käynnistyneillä tilakäynneillä. Fur Europen rahoittaman hankkeen toisessa, vuoden 2017 loppuun asti jatkuvassa osassa selvitetään miten protokollaa voisi keventää tulevaisuudessa.

Turkiselinkeino Suomessa etsii aktiivisesti keinoja turkiseläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Ajankohtaisia hyvinvointihankkeita on käynnissä runsaasti – suomalaiset tutkijat ovat myös olleet tärkeässä roolissa eläinten hyvinvointia arvioivan WelFur-sertifikaatin rakentamisessa. 

Turkisalan tutkimusvuosi pitää sisällään runsaasti eläinten hyvinvoinnin kehittämiseen panostavia hankkeita. Käynnissä olevista hankkeista tärkeimmät ovat kolmas kettujen WelFur-protokollaa kehittävä WelFur III Fox -hanke ja suomensupin arviointimenetelmän kehittämiseen tähtäävä tutkimushanke, sekä sinikettujen jalkaterveyden parantamiseen keskittyvä Kestävät jalat -hanke. 

Vuoden 2017 alussa eurooppalaisilla kettu- ja minkkitiloilla käyttöönotetun, eläinten hyvinvointia tilatasolla kartoittavan WelFur-arviointijärjestelmän testauksen aikaiset tilakäynnit osoittivat, että suomalaisten tilojen eläinten hyvinvoinnin taso on korkea. Turkistila 2020 -hankkeessa testattiin kettujen WelFur-protokollaa vuosina 2012–2014, ja tulosten perusteella tiloista 11 prosenttia sai parasta tasoa edustavan ja peräti 82 prosenttia hyvää tasoa edustavan kokonaisarvosanan. Ei-hyväksyttyä tasoa edustavia tiloja ei ollut suomalaisten tilojen joukossa lainkaan.  

Suomi on kaiken kaikkiaan ollut edelläkävijä turkistilojen sertifiointijärjestelmän rakentamisessa – ja WelFur on otettu osaksi suomalaista sertifikaattia. ”Suomalaiset tutkijat ovat olleet tärkeässä roolissa WelFur-ohjelman kehittämisessä alusta lähtien”, turkiseläinten hyvinvointiin liittyvästä tutkimuksesta ja standardeista FurEuropessa vastaava Hanna Leiponen-Syyrakki korostaa. 

WelFurin kehittämistyö jatkuu 

Vuonna 2016 aloitetun WelFur III Fox -hankkeen ensimmäisessä osassa WelFur-protokollaa ja tiedonkeruumenetelmää hiottiin kettujen arvioinnin osalta sellaiseen muotoon, että niitä voidaan käyttää vuoden alussa käynnistyneillä tilakäynneillä. Fur Europen rahoittaman hankkeen toisessa, vuoden 2017 loppuun asti jatkuvassa osassa selvitetään miten protokollaa voisi keventää tulevaisuudessa. 

”Tavoitteena on yksinkertaistaa asioita edelleen ja löytää ns. jäävuorimittareita, jotka voisivat kuvastaa eläinten yleistä hyvinvoinnin tasoa tilalla, eli mitata useita asioita kerralla. Näin tarvittavat tiedot saataisiin irti vähemmillä mittauksilla”, hankkeessa mukana oleva Luken erikoistutkija Tarja Koistinen kertoo.

Mittarien yksinkertaistamisen lisäksi hanke pitää sisällään WelFur-kettuarvioijien koulutuksen ja turkiselinkeinon kenttäneuvojien kouluttamisen arviointikäyntien jälkeistä neuvontaa antamaan. 

Työn alla oma arviointimenetelmä suomensupille

Ajankohtainen on myös suomensupiin liittyvä tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa, joka sittemmin voi mahdollistaa protokollan rakentamisen supille. Laajamittainen tutkimus suomensupien hyvinvoinnista aloitettiin kaksi vuotta sitten, koska supista on ollut liian vähän tutkimusta. Protokollaa supille päästäneen tekemään arviolta parin vuoden sisällä. 

”Tämä on tärkeä hanke Suomessa. Tavoitteena on julkaista tuloksia ja siten saada enemmän tutkimustietoa aiheesta. Kun on tutkimustietoa, protokollaa päästään kehittämään”, Tarja Koistinen toteaa. 

Kestävät jalat edistää sinikettujen jalkaterveyttä 

Vuonna 2016 käynnistyneen Kestävät jalat -hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä sinikettujen jalkaterveyden parantamiseksi ruokinnallisesta, eläinjalostuksellisesta ja neuvonnallisesta näkökulmasta. Makeran ja ProFurin rahoittamassa hankkeessa ovat mukana Luke, Helsingin yliopisto ja Luova Oy. 

”Ensimmäisessä osiossa tuotettiin perustietoa siitä, millaisia jalkojen rakenteellisia ongelmia siniketuilla esiintyy ja mitkä ovat niiden yhteydet eläinten hyvinvointiin”, ProFurin tutkimusjohtaja Jussi Peura kertoo. 

Kevään 2017 aikana edellisen vuoden kokeen perusteella parhaiksi ja käyttökelpoisimmiksi todetut jalkakestävyyttä kuvaavat mittarit valitaan hankkeen seuraavalle kierrokselle, jossa tavoitteena on kerätä samoja mittareita noin 50 suomalaiselta turkistilalta. Tavoitteena on tuottaa tietoa jalkaterveyden tilasta suomalaisilla turkistiloilla sekä tuottaa aineistoa jalkaominaisuuksien geneettistä tarkastelua varten. 

Hankkeen kolmannessa osiossa koulutetaan myös neuvontahenkilökuntaa, joka osaa perustella jalkojen rakennearvostelun merkityksen tiloilla. 

Ensimmäiset sertifioidut turkikset myyntiin vuonna 2018 

WelFur-sertifioinnin tavoitteena on saada kaikki Euroopan minkki- ja kettutilat sertifioitua vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2017 WelFur-ohjelmaan lähtee mukaan 76 prosenttia minkki- ja kettutiloista.

”Palaute arviointikäynneistä tiloilla on ollut hyvin positiivista. WelFurin avulla pystytään todentamaan eläinten hyvinvoinnin taso turkistiloilla ja torjumaan virheellisiä käsityksiä asiasta. Turkistilalliset saavat WelFurista työkalun tilan kehittämiseen. Se tulee myös vastaamaan valveutuneiden kuluttajien ja päätöksentekijöiden kysymyksiin tuotteen alkuperästä ja eläinten hyvinvoinnista, ja turvaa näin eurooppalaisen turkissektorin tulevaisuuden”, Hanna Leiponen-Syyrakki kiteyttää WelFurin merkityksen turkisalalle. 

Ensimmäiset sertifioidut turkikset tulevat myyntiin vuoden 2018 lopulla. Turkishuutokauppatalot ovat sitoutuneet myymään vain WelFur-sertifioitua turkista Euroopasta joulukuusta 2019 alkaen. ”Sertifiointi on vahva myyntivaltti kuluttajille, sillä pystymme tarjoamaan läpinäkyvyyttä tuotanto-olosuhteista ja jäljitettävyyttä koko ketjussa. WelFur-turkiksia voi käyttää hyvällä omallatunnolla”, Leiponen-Syyrakki sanoo.