KAUPPA SATSAA PONTEVASTI VASTUULLISUUTEEN
25.3.2019
Eteläpohjalainen Mari Kiviniemi ehti kotimaassa johtaa keskustaa ja toimia pääministerinä. Pariisissa hän työskenteli teollisuusmaiden OECD:n apulaispääsihteerinä ja nyt hän on Kaupan liiton toimitusjohtajana.
Helppona aikana Kiviniemi ei Kaupan liiton johtoon astunut. Ala on kokenut parissa vuosikymmenessä valtavan suuren muutoksen, joka jatkuu edelleen. Netti on tullut perinteisen kaupan rinnalle ja vienyt siltä markkinaosuuksia. Kiviniemi korostaa rinnakkaisuutta, sillä hänen mielestään jako nettiin ja kivijalkoihin on epäonnistunut. Samat yritykset myyvät samoja tuotteita niin kaupoissa kuin netissäkin. ”Osa asiakkaista haluaa käydä katselemassa ja hypistelemässä tuotteita. He haluavat ja saavat palvelua paikan päällä. Osa haluaa selvittää asian itse ja tehdä päätöksensä kotona. ”Kuluttajat ovat hyvin hintatietoisia ja he pystyvät tekemään vertailuja eri kanavien kautta.” Design-tuotteiden valmistajat ovat netissä myös hyvin aktiivisia, mutta mitä kalliimmiksi tuotteet kuitenkin menevät sitä vähemmän niitä netissä ostetaan.
Eettisyys ja vastuullisuus tulevat yhä tärkeämmiksi
Kaupan liitto seuraa tarkasti oman alansa trendejä ja muutoksia. Jakelukanavien lisäksi tuotannon eettisyys ja vastuullisuus kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän. ”Asiakkaat ovat kiinnostuneita ympäristöasioista ja esimerkiksi eläinten hyvinvoinnista.” Kauppa kohtaa asiakkaat ja joutuu vastaamaan heidän kysymyksiinsä, mutta Kiviniemi korostaa, että ensisijainen vastuu tuotantoon liittyvistä tiedoista on tuottajalla. Myös kauppojen hankintaorganisaatioissa satsataan vastuullisuuteen yhä pontevammin, ja usein kaupat myös kannustavat toimittajiaan eettisyyteen ja läpinäkyvyyteen, jopa vaativat sitä. Tämä pakottaa tuotantoketjut lisäämään avoimuuttaan. Kotimaisen kaupan onkin helppo toimia suomalaisen tuotannon kanssa, sillä se tunnetaan. Helppoa on vielä Euroopan tasolla, mutta vaikeus lisääntyy mentäessä kolmansiin maihin Euroopan ulkopuolelle. Paljon myönteistä on kuitenkin tapahtunut. Esimerkiksi lapsityövoiman käyttö on vähentynyt ja tuotannon olosuhteita on kohennettu. Osansa keskustelusta on saanut myös turkiselinkeino. Sielläkin ratkaisuna voi olla vain tiedon lisääminen ja elinkeinosta kertominen. ”Maatalon tyttärelle on itsestään selvää, ettei hyvää lihaa tai hyviä turkiksia voi saada, ellei eläimistä pidä huolta. Monilla kosketuspinta maaseutuun on kuitenkin käynyt ohkaiseksi, luullaan, että broilereitakin kasvatetaan häkeissä.”
Kaupan liitto seuraa tarkasti oman alansa trendejä ja muutoksia. Jakelukanavien lisäksi tuotannon eettisyys ja vastuullisuus kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän. ”Asiakkaat ovat kiinnostuneita ympäristöasioista ja esimerkiksi eläinten hyvinvoinnista.” Kauppa kohtaa asiakkaat ja joutuu vastaamaan heidän kysymyksiinsä, mutta Kiviniemi korostaa, että ensisijainen vastuu tuotantoon liittyvistä tiedoista on tuottajalla. Myös kauppojen hankintaorganisaatioissa satsataan vastuullisuuteen yhä pontevammin, ja usein kaupat myös kannustavat toimittajiaan eettisyyteen ja läpinäkyvyyteen, jopa vaativat sitä. Tämä pakottaa tuotantoketjut lisäämään avoimuuttaan. Kotimaisen kaupan onkin helppo toimia suomalaisen tuotannon kanssa, sillä se tunnetaan. Helppoa on vielä Euroopan tasolla, mutta vaikeus lisääntyy mentäessä kolmansiin maihin Euroopan ulkopuolelle. Paljon myönteistä on kuitenkin tapahtunut. Esimerkiksi lapsityövoiman käyttö on vähentynyt ja tuotannon olosuhteita on kohennettu. Osansa keskustelusta on saanut myös turkiselinkeino. Sielläkin ratkaisuna voi olla vain tiedon lisääminen ja elinkeinosta kertominen. ”Maatalon tyttärelle on itsestään selvää, ettei hyvää lihaa tai hyviä turkiksia voi saada, ellei eläimistä pidä huolta. Monilla kosketuspinta maaseutuun on kuitenkin käynyt ohkaiseksi, luullaan, että broilereitakin kasvatetaan häkeissä.”
Paljon harhaa
Keskustelu vastuullisuudesta ei aina löydä maaliaan. Harhoja syntyy esimerkiksi ostettaessa kaukana tuotettuja biotuotteita. Miksi se olisi kuljetuksineen kotimaista parempi vaihtoehto, Kiviniemi kysyy. ”Kustannuksia pitäisi avata nykyistä enemmän, ihmisille pitäisi näyttää mistä ne syntyvät, ja millaisia ovat ilmastovaikutukset.” Lähituotanto onkin nyt vahvasti nousussa, ja se trendi saattaa Kiviniemen mukaan ollakin vahvistumassa. Suomessa yhtenä ongelmana on ollut alhainen kiinnostus tuotteiden jatkojalostukseen, mutta tähän on tullut jo muutos. Varsinkin elintarvikkeiden jalostus on viime vuodet lisääntynyt. ”Myönteistä on se, että turkiksiakin on jälleen ryhdytty Suomessa jalostamaan. Yhä enemmän jatkojalostusta pitäisi tehdä, aina design-tuotteiksi saakka.”
Keskustelu vastuullisuudesta ei aina löydä maaliaan. Harhoja syntyy esimerkiksi ostettaessa kaukana tuotettuja biotuotteita. Miksi se olisi kuljetuksineen kotimaista parempi vaihtoehto, Kiviniemi kysyy. ”Kustannuksia pitäisi avata nykyistä enemmän, ihmisille pitäisi näyttää mistä ne syntyvät, ja millaisia ovat ilmastovaikutukset.” Lähituotanto onkin nyt vahvasti nousussa, ja se trendi saattaa Kiviniemen mukaan ollakin vahvistumassa. Suomessa yhtenä ongelmana on ollut alhainen kiinnostus tuotteiden jatkojalostukseen, mutta tähän on tullut jo muutos. Varsinkin elintarvikkeiden jalostus on viime vuodet lisääntynyt. ”Myönteistä on se, että turkiksiakin on jälleen ryhdytty Suomessa jalostamaan. Yhä enemmän jatkojalostusta pitäisi tehdä, aina design-tuotteiksi saakka.”
Kotimaiset tuotteet ovat tärkeä osa kauppaa
Kiviniemi vakuuttaa, että suomalaista kauppaa kiinnostaa kotimainen tuotanto. Se sopii kaupan omaan arvomaailmaan, ja sitä haluavat kotimaiset asiakkaat. ”Kun suomalaiset haluavat syödä kotimaista ruokaa, on tärkeää, että meillä on myös kotimaista tuotantoa.” Näin kauppa osaltaan edistää myös maaseudun elinkeinorakenteen monipuolisuutta, mikä puolestaan helpottaa asumista maaseudulla. Pohjanmaalla, erityisesti rannikkoseudulla, yritteliäisyyttä on paljon, ja se saa Kiviniemeltä tunnustusta. ”Siellä on osattu tarttua tilaisuuteen.”