WelFur-sertifiointi on turkistiloille kehitetty, tieteelliseen tutkimukseen perustuva eläinten hyvinvoinnin arviointijärjestelmä. Se asettaa turkistiloille tarkat vaatimukset eläinten ruokinnan, kasvatusolosuhteiden, terveyden ja käyttäytymisen suhteen. Sertifiointi edellyttää riippumattomien auditoijien suorittamia tarkastuksia kolmena eri tuotantokautena, joissa arvioidaan 22-30 mittaria eläinlajista riippuen. WelFur-sertifiointi on tärkeä työkalu vastuullisen turkistuotannon kehittämisessä ja todentamisessa.
Mikä on WelFur-sertifiointi ja mihin se perustuu?
WelFur on eurooppalaisen turkisalan kehittämä, tieteelliseen tutkimukseen perustuva eläinten hyvinvoinnin arviointijärjestelmä, joka on suunniteltu erityisesti turkiseläinten hyvinvoinnin mittaamiseen ja parantamiseen. Se perustuu Welfare Quality® -protokollaan, joka on Euroopan unionin rahoittaman laajan tutkimushankkeen tulos.
WelFur-sertifiointi on kehitetty yhteistyössä riippumattomien tutkijoiden kanssa seitsemästä eurooppalaisesta yliopistosta. Nämä asiantuntijat ovat luoneet eläinlähtöisen arviointijärjestelmän, joka mittaa eläinten todellista hyvinvointia tieteellisesti validoitujen mittareiden avulla. Toisin kuin monet muut järjestelmät, WelFur ei keskity vain tuotanto-olosuhteisiin, vaan eläinten kokemaan hyvinvointiin.
WelFur on osa laajempaa eurooppalaista eläinten hyvinvoinnin arviointijärjestelmää, joka kattaa myös muut tuotantoeläimet. Sen erityispiirteenä on, että se on kehitetty huomioimaan turkiseläinten, kuten minkkien ja kettujen, lajikohtaiset tarpeet. Järjestelmä on otettu käyttöön kaikilla eurooppalaisilla turkistiloilla, jotka myyvät turkiksia Saga Furs -huutokauppayhtiön kautta.
Mitä konkreettisia hyvinvointivaatimuksia WelFur asettaa turkistiloille?
WelFur-sertifiointi perustuu neljään pääperiaatteeseen, jotka kattavat eläinten hyvinvoinnin kaikki osa-alueet: hyvä ruokinta, hyvät kasvatusolosuhteet, hyvä terveys ja tarkoituksenmukainen käyttäytyminen. Näiden periaatteiden alla arvioidaan yhteensä 22-30 eri mittaria eläinlajista riippuen.
Hyvä ruokinta edellyttää, että eläimillä on jatkuvasti saatavilla puhdasta vettä ja että ne saavat riittävästi ravintoa. Arvioinnissa mitataan muun muassa eläinten kuntoluokkaa ja veden saatavuutta. Turkistilalla on oltava toimivat juottojärjestelmät ja ruokinnan on vastattava eläinten ravitsemuksellisia tarpeita.
Hyvät kasvatusolosuhteet tarkoittavat, että eläimillä on mukavat lepopaikat, sopiva lämpötila ja riittävästi tilaa. Tämä periaate kattaa häkkien koon ja rakenteen, pesäkopin laadun sekä ympäristön puhtauden. Esimerkiksi ketuilla on oltava hylly tai muu korotettu lepopaikka, ja minkeillä pesäkoppi ja virikkeellistämismateriaaleja.
Hyvä terveys edellyttää, että eläimet ovat vapaita vammoista, sairauksista ja kivusta. Arvioinnissa tarkastellaan mm. eläinten liikuntakykyä, turkinkuntoa, mahdollisia vammoja ja kuolleisuutta. Tilalla on oltava toimiva terveydenhuoltosuunnitelma ja säännölliset eläinlääkärin käynnit.
Tarkoituksenmukainen käyttäytyminen tarkoittaa, että eläimillä on mahdollisuus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Tätä mitataan arvioimalla sosiaalista käyttäytymistä, stereotyyppistä käyttäytymistä ja eläinten reaktioita ihmiseen. Turkiseläimillä tulee olla virikemateriaalia, joka mahdollistaa lajityypilliset toiminnot kuten pureskelu ja kaivaminen.
Näitä mittareita arvioidaan asteikolla 0-100, ja niistä lasketaan kokonaisarvio tilan hyvinvointitasolle. Sertifikaatin saamiseksi tilan on saavutettava vähintään ”hyväksyttävä” taso kaikissa neljässä pääperiaatteessa.
Miten WelFur-sertifiointiprosessi etenee käytännössä?
WelFur-sertifiointiprosessi on perusteellinen ja monivaiheinen. Se alkaa turkistilan ilmoittautumisella sertifiointiohjelmaan, mikä tapahtuu yleensä FIFURin kautta. Tämän jälkeen tila saa tietoa vaatimuksista ja voi aloittaa valmistautumisen arviointeihin.
Sertifiointiprosessin ydin on kolme erillistä auditointia, jotka toteutetaan eri tuotantokausina:
- Talvikauden arviointi (tammi-helmikuu): Keskittyy erityisesti ruokintaan, kasvatusolosuhteisiin ja talviajan hyvinvointiin.
- Lisääntymiskauden arviointi (touko-kesäkuu): Arvioi emoeläinten ja pentujen hyvinvointia sekä lisääntymiseen liittyviä käytäntöjä.
- Kasvukauden arviointi (loka-marraskuu): Keskittyy nuorten eläinten kasvuun ja hyvinvointiin.
Auditoinnit suorittavat riippumattomat, koulutetut arvioijat, jotka työskentelevät Baltic Control -sertifiointilaitokselle. Arvioijat ovat saaneet erityiskoulutuksen WelFur-protokollan käyttöön ja eläinten hyvinvoinnin arviointiin. He tarkastavat satunnaisotannalla valitut häkit ja eläimet, jotta arviointi olisi luotettava.
Jokaisessa auditoinnissa arvioijat keräävät tietoa kaikista 22-30 mittarista. Tulokset syötetään tietokoneohjelmaan, joka laskee kokonaisarvion tilan hyvinvointitasosta. Tämä taso määritellään neljään luokkaan: erinomainen, hyvä, hyväksyttävä tai ei hyväksyttävä.
Sertifikaatin saamiseksi tilan on saavutettava vähintään ”hyväksyttävä” taso kaikissa neljässä pääperiaatteessa. Jos jokin osa-alue jää alle vaadittavan tason, tila saa korjausehdotuksia ja uuden arvioinnin myöhemmin. Kun sertifikaatti on myönnetty, se on voimassa yhden vuoden, minkä jälkeen tila arvioidaan uudelleen.
Miten WelFur-sertifiointi eroaa muista turkisalan sertifioinneista?
WelFur-sertifiointi eroaa merkittävästi muista turkisalan sertifioinneista erityisesti sen tieteellisen perustan ja eläinlähtöisen lähestymistavan vuoksi. Toisin kuin monet muut järjestelmät, WelFur mittaa suoraan eläinten kokemaa hyvinvointia eikä vain tuotanto-olosuhteita.
Suomessa merkittävä vertailukohta on Finnish Standards -sertifiointi, joka on kansallinen laatujärjestelmä. Näiden kahden sertifioinnin erot ja yhtäläisyydet ovat:
- WelFur keskittyy yksinomaan eläinten hyvinvointiin, kun taas Finnish Standards kattaa laajemmin vastuullisuuden eri osa-alueet, mukaan lukien ympäristövastuun ja jäljitettävyyden.
- WelFur on eurooppalainen standardi, joka mahdollistaa vertailun eri maiden välillä, kun taas Finnish Standards on Suomen olosuhteisiin räätälöity järjestelmä.
- WelFur-arvioinnit suorittaa aina ulkopuolinen, riippumaton taho (Baltic Control), kun taas Finnish Standards -sertifioinnissa on sekä ulkoisia että sisäisiä auditointeja.
- WelFur-sertifiointi on edellytys turkisten myynnille Saga Furs -huutokauppayhtiön kautta, mikä tekee siitä käytännössä pakollisen eurooppalaisille turkistuottajille.
Nämä sertifioinnit eivät kuitenkaan kilpaile keskenään, vaan täydentävät toisiaan. Monet suomalaiset turkistilat ovatkin hankkineet molemmat sertifioinnit. WelFur tarjoaa kansainvälisesti tunnustetun standardin eläinten hyvinvoinnille, kun taas Finnish Standards varmistaa kokonaisvaltaisemman vastuullisuuden ja huomioi suomalaisen toimintaympäristön erityispiirteet.
Verrattuna muiden maiden kansallisiin järjestelmiin WelFur on yleensä tiukempi ja tieteellisesti perustellumpi. Se on myös ensimmäinen turkisalalle kehitetty eurooppalainen hyvinvointisertifikaatti, mikä tekee siitä edelläkävijän alallaan.
Mitä hyötyä WelFur-sertifioinnista on turkistiloille ja kuluttajille?
WelFur-sertifiointi tarjoaa merkittäviä hyötyjä sekä turkistiloille että kuluttajille. Turkistiloille sertifiointi toimii työkaluna toiminnan kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen, kun taas kuluttajille se tarjoaa varmuutta tuotteiden vastuullisuudesta.
Turkistilojen saamat hyödyt:
- Markkinoillepääsy: WelFur-sertifiointi on edellytys turkisten myynnille Saga Furs -huutokauppayhtiön kautta, mikä avaa pääsyn tärkeille kansainvälisille markkinoille.
- Toiminnan kehittäminen: Säännölliset arvioinnit ja yksityiskohtaiset raportit auttavat tunnistamaan kehityskohteet ja parantamaan eläinten hyvinvointia.
- Tuottavuuden parantuminen: Hyvinvoivat eläimet tuottavat laadukkaampia nahkoja, mikä näkyy parempana hintana.
- Riskienhallinta: Sertifiointi vähentää maineriskejä ja auttaa vastaamaan yhteiskunnan kasvaviin odotuksiin eläinten hyvinvoinnista.
- Ammattiylpeys: Sertifiointi osoittaa kasvattajan sitoutumisen korkeaan laatuun ja eläinten hyvinvointiin.
Kuluttajien saamat hyödyt:
- Läpinäkyvyys: Sertifiointi tarjoaa luotettavaa tietoa siitä, miten eläimiä on kasvatettu ja kohdeltu.
- Vastuullinen valinta: Kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia ostopäätöksiä ja valita tuotteita, joiden tuotannossa on huomioitu eläinten hyvinvointi.
- Tuotteen jäljitettävyys: WelFur-sertifiointi on osa jäljitettävyysjärjestelmää, joka mahdollistaa turkiksen alkuperän selvittämisen.
- Laadun varmistus: Hyvinvoivista eläimistä saadaan laadukkaampia turkiksia, mikä näkyy lopputuotteen laadussa.
Laajemmassa mittakaavassa WelFur-sertifiointi edistää koko turkisalan vastuullisuutta ja kestävyyttä. Se tukee alan kehitystä kohti entistä parempaa eläinten hyvinvointia ja vastaa yhteiskunnan muuttuviin odotuksiin. Sertifiointi myös vahvistaa eurooppalaisen turkistuotannon kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla, missä vastuullisuus ja läpinäkyvyys ovat yhä tärkeämpiä kilpailutekijöitä.
Miten turkistilat voivat valmistautua WelFur-sertifiointiin?
WelFur-sertifiointiin valmistautuminen vaatii turkistilalta järjestelmällistä työtä ja toimintatapojen kehittämistä. Hyvällä valmistautumisella varmistetaan sertifiointiprosessin sujuvuus ja mahdollisimman hyvä lopputulos. Tässä keskeiset vaiheet ja toimenpiteet valmistautumiseen:
Perehtyminen vaatimuksiin on ensimmäinen askel. Turkistilan kannattaa tutustua huolellisesti WelFur-protokollaan ja sen mittareihin. FIFUR järjestää säännöllisesti koulutuksia ja tiedotustilaisuuksia, joihin osallistuminen auttaa ymmärtämään vaatimuksia syvällisemmin.
Seuraavaksi on hyödyllistä tehdä itsearviointi tilan nykytilasta. Tilan kannattaa käydä läpi kaikki neljä pääperiaatetta ja arvioida rehellisesti, missä asioissa on kehitettävää. FIFURilta on saatavissa itsearvioinnin tueksi tarkistuslistoja ja työkaluja.
Itsearvioinnin jälkeen laaditaan kehittämissuunnitelma, jossa määritellään konkreettiset toimenpiteet havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Kehittämiskohteita voivat olla esimerkiksi:
- Ruokinta- ja juomajärjestelmien parantaminen
- Häkkien ja pesäkoppien kunnostaminen tai uusiminen
- Virikemateriaalien lisääminen ja monipuolistaminen
- Terveydenhuoltosuunnitelman päivittäminen
- Henkilöstön kouluttaminen eläinten käsittelyssä ja hyvinvoinnin tarkkailussa
Dokumentaation järjestäminen on tärkeä osa valmistautumista. Auditoinnissa tarvitaan erilaisia dokumentteja, kuten:
- Terveydenhuoltosuunnitelma ja eläinlääkärikäyntien raportit
- Kuolleisuustilastot ja niiden seurantajärjestelmä
- Ruokintasuunnitelma ja rehun koostumustiedot
- Toimintaohjeet poikkeustilanteissa
- Henkilöstön perehdytys- ja koulutustiedot
FIFUR tarjoaa jäsenilleen tukipalveluita sertifiointiin valmistautumiseen. Näitä ovat esimerkiksi neuvontakäynnit, koulutustilaisuudet ja materiaalipankit. Erityisen hyödyllisiä ovat vertaistukiryhmät, joissa jo sertifioidut tilat jakavat kokemuksiaan ja hyviä käytäntöjä.
Viimeisenä vaiheena kannattaa järjestää harjoitusauditointi, jossa käydään läpi koko arviointiprosessi. Tämä auttaa tunnistamaan vielä mahdollisesti huomiotta jääneet kehityskohteet ja totuttaa tilan henkilökuntaa auditointitilanteeseen.
Valmistautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, mielellään vähintään vuotta ennen suunniteltua sertifiointia. Näin on riittävästi aikaa tehdä tarvittavat muutokset ja varmistaa, että ne toimivat käytännössä kaikissa tuotantovaiheissa.