Poikkitieteellisen turkistutkimuksen keskiössä eläinten hyvinvointi – esimerkkinä pentutuloksen parantaminen
Suomessa ja Euroopassa panostetaan huomattavasti poikkitieteelliseen turkistutkimukseen. Suomalainen tutkimus keskittyy pääasiassa tuotantoeläinten hyvinvointiin ja yksi tärkeimmistä painopisteistä on tutkimus pentutuloksen parantamisesta. Tämä tutkimus keskittyy erityisesti pentukuolleisuuden perinnöllisyyteen, kestävään turkiseläimeen, kettujen parvovirusrokotteeseen ja kettujen pesäkoppikokeeseen. Tässä artikkelissa syvennytään siihen, miten tutkittu tieto on osa jäsentilojen arkipäivää, esimerkkinä pentutuloksen parantaminen.
Pentukuolleisuuteen on monia syitä. Osa syistä tunnetaan, niitä tutkitaan ja niihin pyritään vaikuttamaan. Tutkimustiedon mukaan nuoret naaraat saattavat menettää ensimmäisen pentueensa pelkästään kokemattomuutensa takia.
”Pentukuolleisuus on tosin vain lievästi periytyvä ominaisuus. Perinnöllisyys vaikuttaa vain 10-prosenttisesti tuotantoeläimen tiineeksi tulemiseen. Erilaiset ympäristötekijät vaikuttavat tiineeksi tulemiseen 80–95 prosenttisesti”, kertoo ProFurin tutkimusjohtaja Jussi Peura, joka tekee Uppsalan yliopiston soveltavan genetiikan laitoksella tutkimusta turkiseläinten jalostuksen yleisestä organisoinnista.
Tutkimuskentällä kehitetään rokotteita sairauksien ehkäisemiseksi
Erilaiset sairaudet, kuten kettujen parvovirus, vaikuttavat osaltaan myös eläinten hedelmällisyyteen ja pentukuolleisuuteen. Tästä syystä turkistutkimuskentällä yritetään jatkuvasti kehittää rokotteita hankalien sairauksien ehkäisemiseksi.
Luonto antaa tahdin turkistilojen vuotuisalle kierrolle
Luonto ohjaa ja rytmittää kaikkien eläinlajien toimintaa ympäri vuoden. Myös turkistilojen arki rytmittyy vuodenajan vaihteluiden mukaan. Esimerkiksi touko–kesäkuussa turkistiloilla eletään pentukautta.
”Pentukausi on tiloilla vaativaa aikaa, sillä tuottajien pitää pystyä rauhoittamaan tilan toiminta parhaimpansa mukaan”, sanoo Jussi Peura.
Tuoreiden emojen tulee saada hoitaa pentujaan rauhassa ilman ylimääräisiä häiriötekijöitä. Tilan rauhoittamisen lisäksi tuottajien pitää avustaa emoja tarjoamalla kullekin pentueelle ja emolle sopiva määrä ravintoa.
”Kriittisin vaihe pentujen kanssa on pentujen kolme ensimmäistä elinpäivää. Silloin tapahtuvat suurimmat menetykset, jos ne ovat tapahtuakseen”, Peura kertoo.
Elinkeino panostaa huomattavasti pentukuolleisuuden tutkimiseen
Peuran mukaan viileä kevät ennakoi hyvää pentutulosta kaikille turkiseläimille, kuuma kevät puolestaan pentujen menetyksiä.
Tiloilla jokavuotinen pentutulos lasketaan noin kolmen viikon päästä penikoinnista ja tilakohtainen tulos on selvillä juhannuksen aikaan.
Koko maan tuotantoeläinlajikohtaiset pentutulokset saadaan selville vasta syksyllä, kun kaikki jäsentilat ovat raportoineet tilakohtaiset pentutulokset liitolle. Viileiden kevät kuukausien ansiosta vuoden 2017 pentutulos oli hyvä, vaikka poikimisaika hajautukin säästä riippuen epätyypillisesti monelle kevät kuukaudelle.
Minkit pystyvät siirtämään poikimisajankohtaa
Merkille pantavaa pentutulokseen liittyen on, että poiketen monista muista nisäkkäistä minkki pystyy viileästä säästä johtuen siirtämään poikimistaan useilla päivillä, joskus jopa viikoilla. Näin minkki valitsee sopivan hetken poikimiselle. Kuuma ilma ei mahdollista vastaavanlaista reagointia ja tästä johtuen helteinen kevät johtaa minkeillä usein pentumenetyksiin.
Ruokinnassa sinikettujen annoskoolla on vaikutus eläimen hedelmällisyyteen
”Erityisesti siniketuilla on ollut takavuosina haasteita pentukuolleisuuden kanssa. Elinkeino on panostanut haasteen tutkimiseen huomattavasti. Tutkimustulosten pohjalta tehdyt toimenpiteet tiloilla ovat parantaneet sinikettujen pentutulosta, ja vuosina 2014 ja 2015 sinikettujen pentutulos on parantunut huomattavasti takavuosien heikompituloksisiin vuosiin nähden”, Peura kertoo.
Tuotantoeläimen ruokinnalla on keskeinen merkitys eläimen hedelmällisyyteen. Ylipainoisen eläimen hedelmällisyys heikkenee ja näin ollen eläin ei välttämättä tule tiineeksi ollenkaan.
”Jos siitosnaaras ruokitaan vapaasti, joudutaan sitä laihduttamaan runsaasti ennen parituskautta. Sekä naaraan lihavuus parituskaudella, että ennen parituskautta tehty voimakas laihdutus voivat olla riski tiinehtymiselle ja pentujen hengissä pysymiselle ”, Peura sanoo.
WebSampo-sovellus tukee jalostustyötä
Turkistuottajien käyttöön suunniteltu WebSampo-sovellus tukee jalostustyötä. Sen idea perustuu siihen, että kullekin tuotantoeläimelle on laskettu sovelluksessa oma jalostusindeksi, joka koostuu useasta eri taustatiedosta. Alalla sovellusta käytetty on valtakunnallisesti vuoden 2015 alusta lähtien. Ennen tätä sovellus on ollut vain tilatasoisella käytöllä.
”WebSampossa kaikkien tilojen tiedot menevät samaan tietokantaan ja tuotantoeläimille lasketaan omat jalostusarvot ja indeksit, eli eläimen perinnöllinen arvo. Jalostukseen valitaan niitä eläimiä, joiden indeksit ovat hyvät ja sitä kautta saadaan perinnöllistä edistymistä aikaiseksi”, Jussi Peura taustoittaa.
Hänen mukaansa kaikki suomalaiset tilat eivät käytä tuottajille suunniteltua sovellusta, mutta huomion arvoista on se, että parhaat hedelmällisyystulokset tulevat niiltä suomalaisilta tiloilta, jotka käyttävät WebSampoa. Näillä tiloilla hedelmällisyystulokset ovat keskimäärin maan keskiarvoa paremmat.
Sovellusta voidaan näin ollen pitää pentutuloksen kannalta olennaisena. WebSampon avulla tuottajat pysyvät helposti arvioimaan turkiseläinten tuottavuutta, ja näin sovellus tukee ammattilaisten päätöksentekoa ja parantaa suhteellisesti myös pentutulosta.