Erikoishaastattelussa: Lakkitehtailija, pääkonsuli Timo Fredrikson
Otteita Turkistalouslehden haastattelusta 02/2025
TEKSTI Olli-Pekka Nissinen
Fredrikson oli 1970-luvulla Suomen silloisen Turkisalan keskusliiton puheenjohtaja ja tätä kautta International Fur Federationin IFF:n hallituksen varajäsen. IFF sai vihiä yhtäkkiä nousevasta ”antifur-propagandasta” ja laajemmasta eläinoikeusaktivismisista. IFF teetti asiasta selvityksiä ja muistiot kiersivät hallituksessa.
Maailmankuulu ranskalainen näyttelijätär Brigitte Bardot profiloitui aktivismiliikkeen yhtenä keulahahmona.
”Öljykriisissä vaurastunut Saudi-Arabia halusi haitata Israelia ja juutalaisten bisneksiä, minkä pystyi. Timantti- ja turkiskauppa oli paljon juutalaistaustaisten hallussa, mutta arabit eivät päässeet niihin käsiksi, kun aloilla ei juuri ollut osakeyhtiöitä.”
”Saudit palkkasivat agentiksi konkurssin tehneen sveitsiläisen turkiskauppiaan ja maksoivat hänen kauttaan rahaa vahingoittaakseen turkisalaa. Turkiskauppias loi yhteyden Brigitte Bardotiin, joka kampanjoi ensin hylkeenpoikasten pyyntiä vastaan ja homma laajeni.”
Turkisalan silloisten tietojen mukaan öljyrahaa virtasi toistakymmentä vuotta Keski-Euroopan maiden aloittelevaan eläinaktivismiliikkeeseen.
”Siitä lähti antifur-propaganda, koko paska”, tiivistää Fredrikson hauskaan tyyliinsä.
”Antifur-rahoitus loppui yhtäkkiä 1991, kun Israel ei lähtenyt Kuwaitin sotaan. Riittävästi se ehti vahinkoa aiheuttamaan, kun minkkiturkkeja viilleltiin pitkin Eurooppaa. Kaikki lähti pelkästään juutalaisten ja arabien tappelusta. Toimialalla ei ollut hevonpaskan merkitystä”, sanoo Fredrikson.
Tuhatvuotinen ala
Fredrikson lahjoitti FIFURille ja Saga Fursille huutokaupassa käydessään pari laatikollista sukuyhtiön turkiskirjoja 1800-luvulta lähtien. Kirjoja selatessa käy ilmi turkisalan ikuisuus. Yksi kirjoista – Heinrich Lomerin Der Rauchwaaren – Handel on painettu 1864 Saksan Leipzigissä. Siinä ja 300 Jahre – Familie Thorer-kirjoissa on turkisalan viitteitä peräti 1200-luvulta lähtien.
Vaikka turkisalalla on ollut hankalaa ulkoisten markkinahäiriöiden ja ”antifurin” takia 2020-luvulla, Fredrikson uskoo alaan.
”En enää ole niin huolissani antifurpropagandasta. Hankalimmat antifurit ovat nyt keski-ikäisiä, nuoret ovat avoimempia. Nuorille sukupolville tärkeintä on aidot ja kestävät materiaalit, että ei ole kivihiiltä, öljyä ja muovia”, summaa Fredrikson.
Lue koko haastattelu: https://turkistalouslehti.prenly.com/shared/article/lakkitehtailija-paakonsuli-timo-fredrikson-erikoishaastattel/El8m3k_Y