Soppatykit liikkeellä

Politiikan keväässä käydään nyt kenties vilkkainta aikaa. Puolueet valmistautuvat kuntavaaleihin ja starttaavat soppatykkejään, toreilla ja tupailloissa keskustellaan vilkkaasti politiikan suunnasta.

Kuntavaalien ehdokaslistat ovat ratkaisevassa asemassa. Mitä enemmän ehdokkaita, sitä vahvempi vaalitulos. Listoja täydennettiin vielä kalkkiviivoillakin. Myös julkisuudesta tuttuja nimiä on ehdokkaiden joukossa. Moni julkkis ja urheilija on otettu mukaan keräämään listoille ääniä ja tuomaan väriä poliittiselle kartalle.

Sote- ja aluehallintouudistuksen myötä kunnilta siirretään suuri osa vastuuta maakuntatasolle. Tärkeimmiksi kysymyksiksi vaalien alla muodostuvatkin koulutukseen ja varhaiskasvatukseen liittyvät kysymykset. Perinteiselle siltarumpupolitiikallekin jää tilaa, sillä osa tiestöstä jää vielä valtuutettujen päätäntävaltaan. Huomiota pitäisi riittää myös kaavoitukseen, rakentamiseen ja muuhun uusia työpaikkoja ja taloudellista toimeliaisuutta tukevaan työhön.

Moni ajattelee, ettei kuntavaaleilla ole suurta merkitystä – päinvastoin: ne toimivat ponnahduslautana kohti eduskuntavaaleja ja antavat osviittaa siitä, miksi poliittinen kartta muotoutuu. Nyt näyttää vahvasti siltä, että varsinkin suurissa kaupungeissa voimasuhteet kääntyvät opposition hyväksi. Helsingissä ounastellaan vihreille vahvaa menestystä ja Tampereella uskotaan demareiden voittavan vaalit.

Perinteisesti – ja varsinkin nyt – puolueilla on hallitusvastuun jälkeen vaikeuksia puolustella massiivisia leikkauksia. Kentillä ei tapaa juurikaan niitä äänestäjiä, jotka kiittävät hallituspuolueiden ehdokkaita hyvistä leikkauksista. Hallitusvastuun kantajia ei juurikaan kiitellä. Tämä antaa perinteisesti oppositiolle mahdollisuuden tuoda esille hallitukseen kohdistuvaa kritiikkiä, jonka äänestäjät helposti jakavat.

Mielenkiinnolla seuraan nyt Perussuomalaisten tilannetta. Kuinka he pystyvät lunastamaan paikkansa kuntavaaleissa? Puheenjohtajan vaihdos tulee juurikin mielenkiintoiseen aikaan heti kuntavaalien jälkeen. Miten puolueen äänestäjät tulevat reagoimaan Soinin jättäessä paikkansa? Missä määrin puolue on henkilöitynyt häneen?

Itse olen väsynyt niihin valtuutettuihin, jotka jo nyt aloittavat sen tutun säästämisen virren. Olen lukenut paikallislehdestämme tätä virttä nyt jo kolme vuotta: samat pitkään istuneet valtuutetut, joilla ei ole mitään uusia visioita tai näkemystä alueen kasvusta, veisaavat että olkaa huoleti: teiltä säästetään loputkin palvelut. Ei mitään näkemyksiä ajatellen kasvua ja uusia veronmaksajia, vain kurjistamista ja säästämistä.

Minulle itselleni on tärkeää, että valtuustoissa istuu riittävästi nuoria yrittäjiä, koska valtuusto luo alueen yrittäjyydelle ja elinkeinoelämälle menestymisen mahdollisuudet ja tätä kautta tukee kasvua. Ja kun yrittäjyyttä tukeva päätöksenteko on pitkäjänteistä, myös vaikutukset ovat laajamittaisia vaikkapa alan työllistävyyteen liittyen. Hyvä esimerkki tästä on turkistilojen Pohjanmaalla muodostama ekosysteemi: monet tilalliset ovat yrittäjiä useammassa polvessa ja ala työllistää niin maahanmuuttajia kuin ihmisiä jopa Suomen ulkopuolelta.

Itse tulen äänestämään valtuustoon yrittäjää, koska koen että kotikaupunkini näkökulmasta juuri yrittäjyys luo vahvan pohjan tulevalle. Miksi muuten yrittäjää sanotaan yrittäjäksi eikä esim. menestyjäksi?

Marja Tiura

Toiminnanjohtaja,
ProFur