Tiedote: ProFur ja Baltic Sea Action Group etsivät yhdessä ratkaisuja turkiseläintuotannossa syntyvien ravinteiden hyödyntämiseen
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ProFur on tehnyt Itämeri-sitoumuksen Itämeren hyvinvointia ja kiertotaloutta edistävälle Baltic Sea Action Groupille. Sitoumuksen tavoitteena on kehittää menetelmiä, joiden avulla turkiseläinten lannan sisältämä fosfori saataisiin talteen ja markkinoitua tuotannonaloille, joilla on pulaa fosforista. Fosfori on alkuaine, jota käytetään esimerkiksi lannoittamiseen. Sitoumuksen tavoitteena on myös kehittää menetelmiä, joilla lannan sisältämä typpi saataisiin paremmin talteen kuormittamasta ympäristöä. Liiallinen fosfori ja typpi ovat pääsyy Itämeren rehevöitymiseen.
Turkiseläinlanta sisältää runsaasti fosforia. Fosfori on alkuaine, joka on viljelykasvien lannoittamisessa käytetty pääravinne. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liitto on kehittänyt olemassa olevia lannankäsittelymenetelmiä ja rahoittanut sekä käynnistänyt tutkimushankkeita yhteistyössä alan tutkimuslaitosten kanssa. Nyt tehty sitoumus tuo turkiselinkeinon myös Itämeren suojelijoiden piiriin käytännön toimenpiteillä.
”Itämeren suojelu vaatii kaikkien panostuksia. Olemme hyvin iloisia, että Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto on tehnyt sitoumuksen, jolla on kauaskantoiset ja positiiviset vaikutukset Itämereen. Meille konkreettiset toimenpiteet ovat tärkeitä. Turkiseläinten lanta on erittäin fosforipitoista ja on keskeistä Itämeren hyvinvoinnin kannalta, että fosfori saataisiin pois kuormittamasta vesistöjä”, Baltic Sea Action Groupin Senior Advisor Riku Venhola sanoo.
Sitoumus konkretisoituu käytännön toimenpiteisiin
Sitoumuksen allekirjoittaminen tulee näkymään turkiselinkeinossa usealla eri tavalla. Turkiseläinlannan kompostoinnista huolehtivien yritysten, joita on Suomessa yhteensä noin 20, toimintaa tulee yhtenäistää ja edelleen kehittää. Näille yrityksille laaditaan toimintaohjeistus BAT-periaatetta hyödyntäen. BAT-ohjeistuksen periaatteena on hyödyntää parasta käyttökelpoista tekniikkaa yritysten toiminnassa. Ohjeistuksen luomisen ja käytäntöön viemisen tavoitteena on saada ravinteet nykyistä paremmin hyötykäyttöön.
Turkiseläinten kasvattajille järjestetään aiheeseen liittyvää koulutusta 2018–2020 välisenä aikana. Koulutuksen painopisteenä on turkistuotannon ympäristövaikutuksien vähentäminen ravinteiden osalta sekä Itämeren, vesistöjen ja ilmaston suojelutietouden lisääminen.
Sitoumukseen on liitetty mukaan myös vuonna 2015 käynnistetty biohiilihanke, joka toimii turkistarhoilla päästöjen vähentäjänä ja lannan arvon kohottajana. Biohiilihankkeen tavoitteena on kehittää taloudellisesti kannattava konsepti tuotteistamalla turkiseläinlanta ja sen sisältämät ravinteet. Hankkeen lopputuloksena syntyvä yritys pyrkii saamaan valmiin tuotteen markkinoille viimeistään vuonna 2020.
Lisäksi sitoumuksessa on mukana vuonna 2017 käynnistetty turkisteho-hanke. Hankkeen tarkoituksena on selvittää, voiko zeoliitin lisääminen turkiseläinten rehuun toimia menetelmänä, jonka avulla typpi saataisiin otettua paremmin talteen, ja näin vähennettyä sen haihtumista ilmaan ja huuhtoutumista valumavesiin.
”Tämä sitoumus on koko turkiselinkeinolle merkittävä asia. Tavoitteenamme on päästä kiinni käytännön toimintamalleihin, jotka ovat taloudellisesti kannattavia ja joilla on pitkässä juoksussa vaikutusta niin Itämereen kuin sen asukkaisiinkin ”, ProFurin tutkimusjohtaja Jussi Peura sanoo.
Lisätiedot
Jussi Peura, tutkimusjohtaja, ProFur, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry, jussi.peura@profur.fi , 0400 637 255
Riku Venhola, Senior Advisor, Baltic Sea Action Group, riku.venhola@bsag.fi , 044 340 3522