Turkisala muuttuu teknologian ja trendien mukana
Kolmannen polven turkistilallisella Lasse Joensuulla on vuosikymmenten kokemus turkisalasta. Joensuun isoisä aloitti turkistilan pitämisen sotien jälkeen vuonna 1945, jolloin sivutoimisen tilan pitäminen oli melko tavallista. Joensuun isä jatkoi tilan pitämistä ja sivutoimijuudesta siirryttiin päätoimiseen yrittämiseen 1980-luvulla, samoihin aikoihin Joensuu siirtyi itse tilan pitäjäksi. Nykyisin Joensuun tila kasvattaa vuodessa noin 25 000 turkista, mikä on huomattava määrä Suomen mittakaavassa. Tilalla kasvatetaan minkkiä, sinikettua, hopeakettua, suomensupia ja erikoisuutena myös soopelia.
Turkisala on ajassa elävä toimiala, joka on osa globaalia taloutta ja kehittyy maailman muuttuessa. Trendit ja teknologian luomat mahdollisuudet heijastuvat myös turkisalan kehitykseen. Joensuu on seurannut elinkeinon kehittymistä ja kiteyttää turkiselinkeinon muutoksen viiteen pääkohtaan.
1. Teknologian kehitys takaa laadukkaan ravinnon
Teknologian kehitys on vaikuttanut keskeisesti eläinten ruokintaan. Tällä on merkitystä, koska turkiksen laatuun vaikuttaa huomattavasti se, millaista ravintoa eläimelle annetaan.
”Kehittyneempi ruokintakone annostelee yksilöllisiä aterioita eläimien omien tietojen, esimerkiksi painon mukaan”, Lasse Joensuu sanoo.
Joensuu muistelee juottaneensa pikkupoikana kettuja kaivosta nostetulla vedellä. Nykyisin Joensuun tilalla eläimillä on jatkuvasti raikasta vettä saatavilla myös talvella, sillä sähkövastuksen avulla juomavesi pysyy sulana.
2. Mobiilisovellukset tukee käsityötä
Erilaiset mobiilisovellukset ovat tulleet myös turkistilallisten ja tuotannon seurannan avuksi. Alalla on käytössä muun muassa rehujen toimitukseen, työn seurantaan, rehujen kuljetukseen ja huutokauppojen seurantaan liittyviä sovelluksia. Luova Oy:n johtajan Jan Segervallin arvion mukaan noin 40–60 prosenttia tilallisista hyödyntää jonkinlaista sovellusta.
Joensuun tilalla hyödynnetään Websampo-nimistä eläinten jalostuksen tuotantoseurantaohjelmaa. Sovelluksessa jokainen eläin on numeroitu, ja yksilöllisen numeron takaa löytyvät eläimen sukutiedot sekä tietoa eläimen hedelmällisyydestä. Mobiilisovellus toimii hyvänä työkaluna, kun halutaan tarkastella yksittäisten eläinten tietoja. Sovellukseen kuuluvat MobiSampo-ohjelma tabletille ja pilottikäytössä oleva WebSampoApp puhelimelle.
Sovellusten edellä kulkevat ammattitaito ja kokemus, Joensuu muistuttaa.
”Oma ammattitaito kuitenkin vaikuttaa siihen, minkälaisia siitosvalintoja kettujen kanssa tehdään ja mitkä minkkinaaraat paritetaan. Parittaminen tehdään käsin ja koko tarhaustyöhän on hyvin pitkälle käsityötä. Koneet eivät tule täysin korvaamaan ihmistä missään vaiheessa.”
3. Laadunkehitys on osittain tulevan ennustamista
”Meidän pitää tietää, mitä tuotamme seuraavan vuoden markkinoille. Tuotanto tehdään tietämättä, mitä silloin halutaan. Joskus visiot menevät kohdilleen, joskus eivät. Pieniä muutoksia voidaan aina tehdä, mutta ei suuria”, Joensuu sanoo.
Laatua kehitetään hänen mukaansa pääosin eläinten siitosvalintojen kautta. Keskeistä laadunkehittämisessä on se, minkä uroksen nahat ovat laadukkaimmat. Laatu tarkoittaa tässä kohtaa turkiksen paksuutta, peittävyyttä ja kokoa. Suurena apuna laadunkehityksessä toimii Websampo.
4. Dokumentointi on tärkeää
”Meiltä vaaditaan, että turkikset tuotetaan hyvissä olosuhteissa. Tuotantoon ja eläinten hyvinvointiin liittyvät asiat pitää dokumentoida”, Joensuu toteaa.
Ihmiset haluavat ostaa laadukkaita ja vastuullisesti tuotettuja turkiksia. Dokumentointi tarkoittaa sitä, että kaikesta mitä tilalla tehdään, tulee olla kirjallinen selvitys.
5. Globaaleilla markkinoilla seurataan valuuttakursseja ja öljyn hintaa
Turkistuottajat toimivat globaaleilla markkinoilla, mutta tuotanto on paikallista. Joensuu kertoo, että kaksi vuotta sitten oltiin huippuhinnoissa ja tämän jälkeen sukellettiin alle tuotantokustannuksen.
”Kaikki tapahtui ennätysnopeasti”, hän muistelee.
Työntekijöistä pidetään tiukasti kiinni myös huonoina kausina. Suhdanneherkkyys on aina ollut ominaista turkisalalle. Talouden heilahtelut ja maailmanpoliittiset epävakaudet heijastuvat herkästi turkisten hintoihin ja siten myös tilallisten arkeen. Joensuun toteaakin, että tästä syystä suhteet pankkiin ovat tärkeät.
Dollarin kurssi ja öljyn hinta ovat tilallisten seurannan keskiössä. Dollarin kurssin seuraaminen tiivistyy, kun huutokauppakausi alkaa lähestyä. Öljyn hinta puolestaan kertoo siitä, mitä Venäjän turkismarkkinoilla tapahtuu.
”Kun öljyn hinta lähtee nousuun, Venäjä ostaa enemmän nahkoja ja lähtee voimakkaammin mukaan turkismarkkinoille” Joensuu valottaa.
“Yksittäisenä tapahtumana esimerkiksi Ukrainan miehitys vaikutti turkisten kysyntään ja kautta myös hintaan. Olemme maailmanmarkkinoiden armoilla. Trumpinkin teot voivat vaikuttaa alaan todella paljon”, Joensuu kertoo.
Turkisyrittäjä toteaa kuitenkin rauhallisesti, että jos asioihin ei voi itse vaikuttaa, silloin niitä on turha murehtia.