Turkisalan viennin arvo 303 miljoonaa euroa, elinkeinon työllisyys arvoketjussa 1420 henkilötyövuotta

Osana tilastokatsausta on myös FIFURin teettämän vuotuisen väestötutkimuksen tulokset. Väestötutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy FIFURin toimeksiannosta viime keväänä (n=1011).
Väestötutkimuksen mukaan 39 prosenttia vastanneista suhtautui erittäin tai melko myönteisesti kotimaiseen, sertifioituun turkiseläinkasvatukseen. 30 % vastaajista arvioi, että voi muuttaa suhtautumistaan turkisalaan myönteisemmäksi, kun elinkeino kehittää eläinten hyvinvointia ja terveyttä ja ympäristövastuuta.
Vuoden 2023 väestötutkimuksessa kannatus (erittäin ja melko myönteisesti suhtautuvat) oli 46 % ja 2022 50 %. On todennäköistä, että kannatuksen lasku tämän vuoden kyselyssä johtuu turkiseläimillä viime vuonna tavatuista lintuinfluenssatartunnoista ja poikkeuksellisen suuresta median ja yleisön kirjoittelusta, mikä on vaikuttanut suhtautumiseen kyselyhetkellä.
Vuosina 2009-2024 FIFURin tilaamissa väestötutkimuksissa on ollut samanmuotoinen pääkysymys ja turkiseläinkasvatuksen kannatus on vaihdellut 39-65 %:n välillä. Pääsääntöisesti väestön tuki on ollut 50 %:n tuntumassa ja FIFUR uskoo, että ensi vuoden kyselyssä kannatus palautuu normaalille tasolle lintuinfluenssariskien hallinnan ja maltillisen medianäkyvyyden myötä.
”FIFUR ja vastuulliset jäsenyrittäjät ovat aina tiedostaneet, että ala jakaa mielipiteitä, ja toimialaan ja eläinten hyvinvointiin liittyy väärinkäsityksiä. On hyvä muistaa, että Euroopan komissio tunnusti EU-maiden turkiseläinkasvattajien noudattaman WelFur-eläinten hyvinvointisertifikaatin ensimmäisenä tuotantoeläimiä koskevana yhteis- ja itsesääntelyohjelmana komission ei-sitovien aloitteiden tietokannassa vuonna 2019 ja suomalaista turkistilasertifiointia on toteutettu jo vuodesta 2005”, toteaa FIFURin toiminnanjohtaja Marja Tiura.
Vuotuisen tilastokatsauksen toimittaminen on FIFURille olennainen vastuullisuustyön ja vastuullisuusraportoinnin elementti. Tilastoista näkee alan merkittävyyden ja myös perinteisesti syklisen toimialan suuret vaihtelut, mikä on hyvä huomioida tilastoja tutkiessa.
Valitettavasti 2020-luku on ollut turkiselinkeinolle tavallista haasteellisempaa. Turkisnahkojen hinnat ja kaupan volyymit olivat jo elpymässä ennen koronapandemian puhkeamista, mutta kansainvälisten koronan talousvaikutusten hieman helpotuttua, aloitti Venäjä hyökkäyssodan Ukrainassa sulkien samalla Venäjän markkinat toistaiseksi. Myös Ukraina oli ennen sodan alkamista merkittävä minkintuottajamaa.
Näiden ulkoisten markkinahaasteiden lisäksi suomalaisia turkistuottajia koetteli viime vuonna lintuinfluenssa ja valtio määräsi 72 tilayrityksen eläimet tuhottavaksi varotoimena joko lintuinfluenssatartuntojen tai FIFURin juridisesti kritisoimien vasta-ainetestien perusteella. Yritysten tuhotun omaisuuden korvaamiseen eläintautilain mukaisesti valtio varasi viime talvena noin 51 miljoonaa euroa. Tämä ei ole elinkeinotukea, vaan lain mukainen vahingonkorvaus tuhotusta omaisuudesta.
”Yrittäjämme ovat menneet kovan mankelin läpi ja se näkyy tilastojen tuotantomäärissä ja hinnoissa viime vuosina, mutta sertifioidulla turkiksella on silti iso kysyntä. Tämä näkyy huutokauppayhtiö Saga Furs Oyj:n viime kautena välittämien nahkojen määrässä, joka oli suurin yhtiön 86-vuotisessa toimintahistoriassa”, muistuttaa toiminnanjohtaja Marja Tiura.
Aineistolinkit:
Turkistilastot 2024
Taloustutkimuksen väestötutkimus 2024 (PDF)
Lisätietoja:
Marja Tiura, toiminnanjohtaja, FIFUR, 050 511 3060

Olli-Pekka Nissinen, viestintäjohtaja, FIFUR, 050 306 2374