DNV - ISO 9001 Quality System Certification

Turkiselinkeinossa merkittävää aurinkosähkön tuotantopotentiaali

22.11.2018
Millainen on turkistilojen rakennusten kattopinta-alan potentiaali, jos kaikki mahdollinen pinta-ala käytetään aurinkosähkön tuottamiseen? Entä miten varastointi muuttaa aurinkosähkön potentiaalia, ja miten siirtohinnoittelu ja sähkön myynti verkkoon vaikuttavat kannattavuuteen?

Muun muassa edellä mainittuja kysymyksiä selvitetään Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehtävässä opinnäytetyössä, jonka esimerkkikohteina on kaustislaisia turkistiloja sekä niiden läheisyydessä toimiva Kaustisen Turkisrehun rehukeittiö.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa valmistumassa olevaa opinnäytetyötä esittelivät Kaustisella pidetyssä tilaisuudessa opinnäytetyön tekijä Adenike M Ajayi sekä apulaisprofessori Antti Kosonen. Yleisölle esitetyt tulokset perustuivat yhdelle tilalle tehtyihin laskelmiin, mutta vastaavat laskelmat tehdään muistakin mukana olevista tiloista sekä vaihtoehdosta, jossa tilat ja rehukeittiö ovat yhdessä.

Opinnäytetyön tuloksena työkalu

Opinnäytetyön tuloksena syntyy työkalu, joka jää tilojen yhteiseen käyttöön. Järjestelmällä voi arvioida aurinkosähkön potentiaalia oman tilan kulutusprofiilissa päivittämällä järjestelmään vaikkapa tiedot tilalla käytettävistä sähköajoneuvoista ja niiden käyttö- ja latausajoista sekä siitä, halutaanko tilalla käyttää viilennystä.

Kosonen totesi, että Kaustisen tapauksen tekee mielenkiintoiseksi nimenomaan tilojen ja rehukeittiön sijainti lähellä toisiaan.

Rehukeittiö kuluttaa sähköä todella paljon. Esimerkiksi 600 kilowatin aurinkosähkölaitoksen tuotanto menee kulutukseen ilman, että sähköä tarvitsee myydä verkkoon. Koska tuotantopotentiaalia on paljon, Kaustisella kysymys kuuluukin, voidaanko tilojen ja rehukeittiön tontit yhtiöittää ja saada kokonaisuus samalle omistajalle, jolloin sähköä voidaan siirtää tontin sisällä.”

Opinnäytetyön ensimmäiset tulokset perustuvat laskelmiin, jossa esimerkkikohteena on toiminut KJ Utriainen Oy:n tila Kaustisen Turkisrehun läheisyydessä. Tila tuottaa vuodessa noin 5000 turkista, joista suurin osa on sinikettua.

Periaatteessa aurinkoenergian hyödyntäminen on oikein hyvä ajatus. Yksittäisen tilan näkökulmasta ongelma on siinä, että meillä kulutus on suurimmillaan pakkasilla juomavettä lämmitettäessä ja nahoitusaikana marras-joulukuussa. Tässä tapauksessa erityisyytenä on kuitenkin vieressä toimiva rehusekoittamo, joka on suuri sähkönkuluttaja”, yrittäjä Kari Utriainen arvioi aurinkosähkön hyödyntämistä.