Turkismarkkinan globaali arvo 17 miljardia euroa ja Euroopassa 4,1 miljardia euroa - ilmenee tuoreesta yliopistotutkimuksesta
(Global Fur Retail Value. May 2021. Henning Otte Hansen, University of Copenhagen)
Kööpenhaminan yliopiston tutkimus osoittaa myös, että kansainvälisen turkispukinekaupan arvo ylsi kaikkien aikojen ennätykseen vuonna 2019 – huolimatta turkisnahkojen alhaisemmasta hintatasosta – mikä kertoo maailmanmarkkinoiden vilkkaudesta.
Kööpenhaminan yliopiston analyysi ”Global Fur Retail Value”, jonka teki elintarvike- ja luonnonvaratalouden osaston vanhempi neuvonantaja Henning Otte Hansen toukokuussa 2021, on tuorein ja kattavin akateeminen tutkimus turkisalan vähittäiskaupan arvosta. Luvut on kerätty virallisista tilastoista, alan järjestöiltä, yritystiedoista, tieteellisistä asiakirjoista, raporteista ja asiantuntijoiden haastatteluista (arvioita on tehty, jos tietoja ei ollut saatavilla).
Vähittäiskauppiaat pitävät turkisvaatteiden ja -asusteiden perinteisiä leikkauksia, vintage-malleja ja maanläheisiä sävyjä vahvan myynnin vetureina. Hiljattain muotinäytöksissä esiteltiin vuoden 2021 trendinä turkiksesta tehtyjä merimieskasseja ja vyölaukkuja, joita nähtiin esimerkiksi Fendillä (Milano, Pariisi). Somisteet ovat edelleen suosittuja, koska luonnolliset materiaalit - turkis mukaan luettuna – nähdään yhtenä osaratkaisuna ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja kuluttajat ovat yhä tietoisempia kestävän kehityksen ja ns. hitaan muodin kaltaisista asioista.
Tanskan hallituksen (marraskuussa 2020) määräämästä minkkien lopettamisesta huolimatta tutkimus kertoo myös alan sitkeydestä ja joustavuudesta. Tanskan minkkiteollisuuden lopettamisen ei ole itsessään arvioitu vaikuttaneen turkisten vähittäiskauppaan lainkaan vuonna 2020.
Analyysi osoittaa, että minkinnahkojen tuotanto on muuttunut merkittävästi: Kiinan, joka oli maailman suurin tuottaja vuosina 2010–2017, arvioidaan nyt vastaavan vain noin 15 prosenttista maailman kokonaistuotannosta. Kuten Bainin hiljattainen raportti selvästi osoitti, Kiinan luksusmuotimarkkinat kasvavat nopeasti, mikä kertoo siirtymästä raaka-aineiden tuotannosta lopputuotteiden kulutukseen.(Viite: Bain&Company 14.1.2021: https://www.bain.com/insights/the-future-of-luxury-bouncing-back-from-covid-19/)
International Fur Federationin toimitusjohtaja Mark Oaten toteaa IFF:n tiedotteessa: ”Hidas muoti kukoistaa, koska ihmiset pohtivat uudelleen suhdettaan ympäristöön ja omien valintojensa vaikutusta.”
” Pandemiasta ja Tanskan tapahtumista huolimatta turkisten vähittäismyynti on kiihtymässä – nettikauppa uskomattoman vahvana.”
"Kaikki sektorit ovat kärsineet, mutta teot puhuvat äänekkäämmin kuin sanat. Alamme on vahva ja maailmanlaajuinen, ja se tarjoaa ihmisille valtavaa arvoa: luonnontuotteita, jotka on tehty kestämään.”
”Ihmiset äänestävät lompakoillaan, he valitsevat laadun, kestävyyden ja turkiksen puolesta”, Oaten toteaa.
Vuonna 1949 perustettu International Fur Federation (IFF) edustaa ja sääntelee maailmanlaajuista turkisalaa. Sillä on 56 jäsenjärjestöä yli 40 maassa ympäri maailmaa. IFF edistää vastuullista turkistuotantoa ja -kauppaa ja pyrkii aktiivisesti kehittämään ja toteuttamaan eläinten hyvinvointia ja ympäristöstandardeja.
IFF:n alkuperäinen tiedote:
Käännös ja editointi: FIFUR
Liite: Global Fur Retail Value. May 2021. Henning Otte Hansen, University of Copenhagen
Lisätietoja:
Olli-Pekka Nissinen, viestintäjohtaja, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto FIFUR,
P. 050 306 2374
_______________________________________________________________________
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry - FIFUR on turkiselinkeinon emoyhdistys ja jäsentensä edunvalvonta- ja koulutusjärjestö. Ammattitaitoista turkiseläinkasvatusta on harjoitettu Suomessa jo yli sata vuotta ja liitto on perustettu vuonna 1928. Liiton alueyhdistyksiin kuuluu kaikkiaan 632 jäsenyritystä, joilla on noin 700 turkiseläinten kasvatuspaikkaa. Liitto ja tuottajat omistavat enemmistön kotimaisesta markkinointi- ja huutokauppayhtiö Saga Furs Oyj:sta. Suomen turkiselinkeino on maailmalla sertifioinnin edelläkävijä. Vapaaehtoisen, vuonna 2005 aloitetun laatujärjestelmän tavoitteena on ylläpitää ja parantaa suomalaisilla turkistiloilla kasvatettavien eläinten hyvinvointia, tuotannon laatua ja turkiseläinkasvattajan ammattitaitoa.
