• FI

Kiertotalous turkistuotannossa: miten pienet ja suuret tilat eroavat toisistaan?

Kiertotalous on noussut yhdeksi suomalaisen maatalouden keskeisimmistä kehitysteemoista, ja turkistuotanto on tässä kokonaisuudessa erityisen kiinnostava tapaus. Turkistiloilla kiertotalous ei ole uusi innovaatio tai markkinointiviesti, vaan tuotantorakenteeseen sisäänrakennettu toimintamalli: rehu syntyy lihanjalostuksen ja kalanjalostuksen sivutuotteista, lanta päätyy lannoitteeksi ja biokaasuksi, rasva jalostuu biodieseliksi ja luut luujauhoksi. Mitään ei mene hukkaan. Silti kiertotalous turkistuotannossa ei näytä kaikilla tiloilla samalta, sillä tilakoko vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä ratkaisuja on käytännössä mahdollista toteuttaa.

Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten kiertotalous toimii turkistiloilla konkreettisesti, ja miten pienten ja suurten tilojen edellytykset sekä haasteet eroavat toisistaan. Tavoitteena on tarjota käytännönläheinen kuva siitä, missä turkistuotannon ympäristövastuu rakentuu ja mitä tilakohtaiset erot tarkoittavat kestävän turkiselinkeinon kokonaisuuden kannalta.

Miten kiertotalous toimii turkistiloilla käytännössä

Turkistuotannon kiertotalous perustuu siihen, että tuotantoketjun jokainen sivuvirta ohjataan takaisin hyötykäyttöön. Rehussa tämä tarkoittaa, että turkiseläinten ravinnosta noin 40 prosenttia on peräisin lihanjalostuksen sivutuotteista ja runsaat 20 prosenttia kalanjalostuksen sivutuotteista. Nämä materiaalit olisivat elintarviketeollisuudelle hävitettävää jätettä, mutta turkiseläimille ne ovat ravitsevaa ja soveltuvaa rehua. Näin elintarvikeketjun sivuvirta muuttuu arvoa tuottavaksi raaka-aineeksi.

Teurastuksen yhteydessä nahasta ja ruhosta otetaan talteen rasva, josta valmistetaan rikitettyä biodieseliä. Tätä biopolttoainetta käytetään tilan ruokintatrukissa, jolloin osa tilan energiankulutuksesta katetaan omasta tuotannosta. Loppuruhosta valmistetaan luujauhoa, joka soveltuu kalsiumlisäksi turkiseläinten rehuun. Lantaa syntyy vuosittain noin 200 000 tonnia, ja suurin osa siitä käytetään kompostoituna peltoviljelyssä. Lannan sisältämä fosfori ja typpi ovat arvokkaita ravinteita, joita voidaan hyödyntää myös kasvihuoneiden kasvualustoissa ja biokaasun tuotannossa.

Turkisnahka itse on pitkäikäinen tuote. Oikein säilytettynä se kestää käytössä jopa 30 vuotta, ja se voidaan muotoilla uudelleen useamman kerran. Turkis ei sisällä muovia ja alkaa maatua luonnollisesti noin 30 päivässä, samaan tapaan kuin tammen tai pajun lehdet. Tämä erottaa aidon turkiksen pikamuodin materiaaleista, joiden elinkaari on lyhyt ja joiden hajoaminen voi kestää vuosikymmeniä.

Tilakoon vaikutus kiertotalouden toteutukseen

Kiertotalouden periaatteet ovat samat tilasta riippumatta, mutta niiden käytännön toteutus vaihtelee merkittävästi sen mukaan, kuinka suuri tila on kyseessä. Tilakoko vaikuttaa ennen kaikkea siihen, millaisia investointeja on taloudellisesti mahdollista tehdä, kuinka paljon sivuvirtoja syntyy ja millaisiin yhteistyörakenteisiin tila voi osallistua. Pienellä tilalla resurssit ovat rajalliset, mutta joustavuus ja yhteistyöhalukkuus voivat korvata mittakaavaetuja.

Suurilla tiloilla sivutuotteiden volyymi on riittävä omien prosessointiyksiköiden tai suorien yhteistyösopimusten rakentamiseen. Tämä tarkoittaa käytännössä, että suuri tila voi investoida esimerkiksi omaan biokaasulaitokseen tai kasvualustojen tuotantoon, kun taas pienemmän tilan on mielekkäämpää liittyä osaksi alueellista yhteistyöverkostoa. Molemmissa tapauksissa kiertotalous toteutuu, mutta reitti sinne on erilainen.

Mittakaava ja investointikyky

Investointikyky on yksi keskeisimmistä tekijöistä, joka erottaa pienet ja suuret tilat kiertotalouden toteutuksessa. Biokaasulaitosten, kompostointiyksiköiden tai kasvualustojen tuotantolinjojen rakentaminen vaatii pääomaa, jota pienillä tiloilla ei välttämättä ole käytettävissä yksin. Suuret tilat voivat saavuttaa investoinneissaan mittakaavaetuja, jotka tekevät hankkeista taloudellisesti kannattavia lyhyemmällä aikavälillä.

Toisaalta pienten tilojen investointitarve ei ole yhtä suuri, koska sivutuotteiden volyymi on pienempi. Olennaista on, että myös pienemmät tilat pystyvät integroimaan kiertotalouden osaksi toimintaansa esimerkiksi ulkoistamalla prosessoinnin alueellisille toimijoille tai osallistumalla yhteishankkeisiin. Tässä FIFUR:in tarjoama neuvonta ja verkostoitumismahdollisuudet ovat käytännön arjessa arvokkaita.

Pienten tilojen kiertotaloushaasteet ja mahdollisuudet

Pienet turkistilat kohtaavat kiertotaloudessa erityisiä haasteita, jotka liittyvät ennen kaikkea sivutuotteiden pieneen volyymiin ja rajallisiin resursseihin. Kun lantaa tai eläinrasvaa syntyy vähemmän, yksittäisen tilan on vaikea perustella omia prosessointilaitoksia taloudellisesti. Tämä tarkoittaa, että pienet tilat ovat usein riippuvaisia alueellisista palveluista ja yhteistyöverkostoista, jotka hoitavat sivutuotteiden jatkojalostuksen.

Haasteet eivät kuitenkaan tarkoita, että pienet tilat olisivat kiertotalouden ulkopuolella. Päinvastoin, pienet tilat voivat olla erittäin tehokkaita kiertotalouden toteuttajia paikallisessa mittakaavassa. Esimerkiksi turkislannan hyödyntäminen lähialueen peltoviljelyssä tai kasvihuoneissa on käytännössä helpompi järjestää läheltä kuin kauempaa. Paikallinen yhteistyö naapuritilojen, energiayhtiöiden tai kasvihuoneyrittäjien kanssa voi avata kiertotalousmahdollisuuksia, joita ei mittakaavaan katsomalla heti huomaisi.

Yhteistyö ratkaisuna resurssirajoitteisiin

Alueellinen yhteistyö on pienten tilojen tärkein kiertotalousväline. Jepualla on käytännössä osoitettu, miten paikalliset ravinteet ja energia voidaan kierrättää tehokkaasti: paikallinen energiayhtiö tuottaa maatalousjätteistä biokaasua lämmitysenergian ja ajoneuvojen polttoaineen tarpeisiin, ja sivutuotteena syntyvää lannoitetta käytetään luonnonmukaisesti kasvatettujen tomaattien viljelyyn. Tämä malli on skaalattavissa myös muille alueille, joissa pienet tilat toimivat tiiviissä yhteistyössä paikallisten energia- ja maataloustoimijoiden kanssa.

Kalajoella on puolestaan kehitetty turkislannasta kasvualustoja, jotka sitovat hyvin kosteutta ja tarjoavat ravinteita koko kasvukauden ajan. Nämä alustat soveltuvat kaupunkiviljelyyn, parvekkeille ja kattoterasseille, mikä avaa pienten tilojen sivutuotteille uusia markkinoita ja yhteistyökumppaneita myös kaupunkiympäristöissä. Pienten tilojen näkökulmasta tällainen tuotekehitys voi merkitä uutta tulonlähdettä ja samalla vahvistaa tilan roolia paikallisessa kiertotalousverkostossa.

Suurten tilojen kiertotalousedut ja vastuullisuusvaatimukset

Suurilla turkistiloilla kiertotalouden toteuttaminen on monin tavoin suoraviivaisempaa kuin pienemmillä tiloilla, mutta se tuo mukanaan myös suuremmat vastuullisuusvaatimukset. Kun sivutuotteiden volyymi on merkittävä, myös niiden asianmukainen käsittely ja dokumentointi on kriittistä sekä ympäristön että sertifioinnin näkökulmasta. Finnish Standards -sertifiointi edellyttää, että tiloilla on hallinnassa ympäristöjohtaminen osana laajempaa seitsemän alueen auditointijärjestelmää.

Suuret tilat voivat hyödyntää mittakaavaetujaan investoimalla omiin tai yhteisiin biokaasulaitoksiin, joissa turkiseläinten lannasta tuotetaan energiaa. Lannan biokaasupotentiaali on merkittävä, ja se on tunnistettu potentiaaliseksi energianlähteeksi myös energiaintensiiviselle teollisuudelle, kuten metallinjalostukselle. Suurten tilojen varjotalojen katoilla on lisäksi huomattavasti pinta-alaa aurinkoenergian tuottamiseen, mikä tarjoaa mahdollisuuden laajentaa tilan energiaomavaraisuutta entisestään.

Fosforin kierrätys ja EU-tason merkitys

Turkiselinkeino tuottaa fosforia noin 1,8 miljoonaa kiloa vuodessa. Fosfori on ehtyvä luonnonvara, jonka Euroopan unioni on nostanut 20 kriittisen raaka-aineen listalle. Erityisen merkittävää on, että EU:n alueen ainoat fosforivarat sijaitsevat Suomessa. Tämä asettaa suomalaiselle turkistuotannolle erityisen roolin eurooppalaisessa ravinnetaloudessa: turkistiloilta kerättävä lanta ei ole pelkästään paikallinen ympäristökysymys, vaan osa laajempaa strategista resurssiketjua.

Suuret tilat ovat tässä avainasemassa, koska niiden lantavolyymi on riittävä teolliseen prosessointiin ja ravinteiden tehokkaaseen talteenottoon. Useita lannan hyötykäyttöä parantavia tutkimus- ja kehityshankkeita on jo käynnissä, ja suuret tilat ovat luontevia kumppaneita näissä hankkeissa sekä volyyminsa että resurssivalmiutensa puolesta. Kiertotalous turkistuotannossa on näin ollen paitsi tilan sisäinen kysymys, myös osa suomalaista biotalousstrategiaa.

Yhteiset kiertotalousratkaisut tilakoosta riippumatta

Tilakoko vaikuttaa kiertotalouden toteutustapaan, mutta ei sen peruslogiikkaan. Kaikilla turkistiloilla, niin pienillä kuin suurillakin, kiertotalous rakentuu samojen periaatteiden varaan: rehu koostuu elintarviketeollisuuden sivutuotteista, eläimistä hyödynnetään kaikki osat, ja tuotannon sivuvirrat ohjataan takaisin hyötykäyttöön. Tämä rakenne on yhteinen kaikille FIFUR:in jäsentiloille riippumatta siitä, kuinka monta eläintä tilalla on.

Yhteiset ratkaisut syntyvät usein alueellisista verkostoista, joissa eri kokoiset tilat täydentävät toisiaan. Pieni tila voi toimittaa lantansa suuremmalle kompostointilaitokselle, joka palvelee koko alueen tarpeet. Suurempi tila voi puolestaan investoida prosessointiin, josta myös naapuritilat hyötyvät. Tämä yhteistoimintamalli on tyypillinen erityisesti Pohjanmaalla, jossa 95 prosenttia suomalaisista turkistiloista sijaitsee ja jossa alueellinen yhteistyö on pitkään ollut maatalouden toimintakulttuuria.

Myös turkisnahkan pitkä elinkaari on yhteinen kiertotalousetu kaikille tiloille. Kun turkisnahka kestää käytössä vuosikymmeniä ja on täysin biohajoava, se edustaa materiaalina juuri sitä, mitä kestävältä tuotteelta edellytetään: pitkää käyttöikää, uudelleenmuotoiltavuutta ja luonnollista hajoamista ilman mikromuoveja tai muita ympäristölle haitallisia jäämiä. Tämä on argumentti, jonka jokainen tila voi esittää koostaan riippumatta.

Kiertotalous turkistuotannossa on kokonaisuus, jossa pienten ja suurten tilojen erilaiset vahvuudet täydentävät toisiaan. Pienet tilat tuovat joustavuutta ja paikallista yhteistyökykyä, suuret tilat mittakaavaetuja ja investointikapasiteettia. Yhdessä ne muodostavat elinkeinon, jossa tuotannosta ei jää mitään hyödyntämättä. Lisätietoa kiertotalouden käytännön ratkaisuista ja FIFUR:in jäsentilojen tukipalveluista löytyy osoitteesta fifur.fi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit