Turkisalan arvoketju muodostaa monivaiheisen prosessin eläinkasvatuksesta valmiiseen turkistuotteeseen, jossa hyödynnetään kiertotalouden periaatteita tehokkaasti. Suomen turkiselinkeino työllistää 1 420 henkilötyövuotta ja tuottaa 303 miljoonan euron viennin arvon. Arvoketjussa mitään ei mene hukkaan, sillä kaikki sivutuotteet kierrätetään hyödyllisiksi materiaaleiksi osana suomalaista biotaloutta.
Mitä turkisalan arvoketju sisältää ja miten se toimii?
Turkisalan arvoketju alkaa rehutuotannosta ja päättyy valmiiseen turkistuotteeseen, kulkien eläinkasvatuksen, nahkojen käsittelyn ja valmistuksen kautta. Jokainen vaihe liittyy tiiviisti seuraavaan muodostaen tehokkaan kokonaisuuden, jossa sivutuotteet hyödynnetään kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
Arvoketjun ensimmäinen vaihe on rehutuotanto, joka perustuu pitkälti liha- ja kalanjalostuksen sivutuotteisiin. Tämä ratkaisu vähentää ruokahävikkiä ja hyödyntää materiaaleja, jotka muuten menisivät hukkaan. Turkiseläinkasvatus muodostaa arvoketjun sydämen, jossa noudatetaan korkeita eläinten hyvinvoinnin standardeja ja WelFur-sertifiointijärjestelmää.
Nahkojen käsittely ja valmistus tapahtuvat erikoistuneissa laitoksissa, joissa suomalaiset pitkäkarvaiset turkisnahat jalostetaan kansainvälisille markkinoille. Vienti muodostaa arvoketjun viimeisen vaiheen, jossa suomalainen osaaminen ja laadukkaat tuotteet saavuttavat maailmanmarkkinat. Koko prosessin ajan sivutuotteet kierrätetään lannoitteiksi, biopolttoaineeksi ja muiksi hyödyllisiksi materiaaleiksi.
Mikä on turkisalan taloudellinen merkitys Suomelle?
Turkisalan taloudellinen merkitys Suomelle on huomattava: alan viennin arvo on 303 miljoonaa euroa, ja se työllistää arvoketjussaan 1 420 henkilötyövuotta. Turkiselinkeino toimii osana suomalaista biotaloutta ja tuo merkittäviä aluetaloudellisia hyötyjä erityisesti maaseutualueille.
Turkistuotanto keskittyy pääosin maaseutualueille, missä se tarjoaa työpaikkoja ja toimeentuloa paikallisille yhteisöille. Alan merkitys ulottuu suoraa tuotantoa laajemmalle, sillä se tukee monia muita toimialoja rehutuotannosta kuljetuksiin ja nahkojen jalostuksesta vientitoimintaan.
Suomi on maailman johtava laadukkaiden pitkäkarvaisten turkisnahkojen tuottaja, mikä luo vahvan kilpailuedun kansainvälisillä markkinoilla. Turkisalan työllisyys jakautuu koko arvoketjuun: eläinkasvattajista nahkojen käsittelijöihin ja viejiin. Alan tutkimus- ja kehitystoiminta sekä innovaatiot vahvistavat suomalaisen turkiksen asemaa maailmanmarkkinoilla.
Taloudellinen vaikutus näkyy myös verokertymässä ja vientituloissa, jotka vahvistavat Suomen taloutta. Turkiselinkeino on osa suomalaisen maatalouden monimuotoisuutta ja tukee maaseudun elinvoimaisuutta.
Miten kiertotalous toteutuu turkistuotannossa?
Kiertotalous toteutuu turkistuotannossa laajasti: eläinten rehu koostuu pääosin liha- ja kalanjalostuksen sivutuotteista, ja kaikki tuotannon sivutuotteet kierrätetään lannoitteiksi, biopolttoaineeksi ja muiksi hyödyllisiksi tuotteiksi. Turkistuotannossa mitään ei mene hukkaan.
Kiertotalous turkisalalla alkaa rehutuotannosta, jossa hyödynnetään elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Liha- ja kalanjalostuksen sivutuotteet, jotka eivät sovellu ihmisravinnoksi, muuttuvat arvokkaaksi rehuksi turkiseläimille. Tämä vähentää merkittävästi ruokahävikkiä ja hyödyntää ravintoaineita tehokkaasti.
Tuotannon sivutuotteet kierrätetään kokonaisuudessaan: eläinten lanta hyödynnetään lannoitteena maataloudessa, mikä parantaa maaperän laatua ja vähentää keinotekoisten lannoitteiden tarvetta. Muut orgaaniset sivutuotteet jalostetaan biopolttoaineeksi, joka tukee uusiutuvan energian tuotantoa.
Tämä kiertotalousmalli tekee turkistuotannosta ympäristövastuullisen toimialan, joka hyödyntää resursseja tehokkaasti ja minimoi jätteen määrän. Suomalainen turkiselinkeino toimii esimerkkinä siitä, miten perinteinen maatalous voi integroitua moderniin biotalouteen ja kiertotalouteen kestävällä tavalla.