Ajankohtaista

Turkistuotannon kiertotalous on kestävän kehityksen edelläkävijä Suomessa. Tuotannossa hyödynnetään tehokkaasti elintarviketeollisuuden sivuvirtoja (noin 400 miljoonaa kiloa vuosittain) ja turkiseläinten sivutuotteet jalostuvat lannoitteiksi, biokaasuksi ja biodieseliksi. Tämä suljetun kierron malli vähentää jätettä, pienentää hiilijalanjälkeä ja suojelee vesistöjä. Tutustu, miten vastuulliset WelFur-sertifioidut turkistilat edistävät kiertotaloutta ja luovat arvoa biotaloudessa.

Turkistuotanto on kiertotalouden edelläkävijä maataloudessa, hyödyntäen tehokkaasti muiden alojen sivuvirtoja ja tuottaen arvokkaita sivutuotteita. Suomalainen turkiselinkeino käyttää rehuna 80% elintarviketeollisuuden sivutuotteita ja tuottaa lannoitetta 100 000 hehtaarille. Tämä resurssitehokas malli vähentää jätettä, maksimoi materiaalien arvon ja tarjoaa oppeja muille maatalouden sektoreille. Miten turkistuotannon kiertotalous vertautuu muihin maatalouden aloihin?

Turkistuotannon jätteetön malli edustaa modernia kiertotaloutta parhaimmillaan. Tässä mallissa kaikki materiaalit hyödynnetään tehokkaasti: eläinten ravinto koostuu elintarviketeollisuuden sivuvirroista, lannoitteet valmistetaan eläinten lannasta, ja sivutuotteet muunnetaan bioenergiaksi. Tuotantoprosessissa todella mikään ei mene hukkaan. Tutustu, miten suomalainen turkisala toteuttaa vastuullista kiertotaloutta ja vastaa nykyaikaisiin kestävän kehityksen vaatimuksiin.

Furfixin tiloissa Kaustisella järjestettävät turkisompelukurssit ovat löytäneet innokkaan yleisönsä. Kurssilaisia ohjaa alan pitkän linjan ammattilainen Lis-Mari Jansson, jolle aidot ja kestävät turkikset ovat elämäntyö. Kaustisella käynnistyneillä kursseilla on yhteys Pietarsaaressa vuosikymmeniä kestäneeseen ja vuonna 2019 päättyneeseen turkisalan koulutukseen, jota viimeisessä vaiheessa tarjosi Centria-ammattikorkeakoulu. Lis-Mari Jansson oli opettanut Pietarsaareen saapuneita opiskelijoita vuodesta 1987 lähtien ja jatkanut…

Suomalainen turkisala on kiertotalouden edelläkävijä, joka hyödyntää vuosittain 400 miljoonaa kiloa elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Turkiseläimet muuntavat ruokateollisuuden sivutuotteet arvokkaiksi nahoiksi, ja tuotannon omat sivuvirrat kierrätetään lannoitteiksi ja bioenergiaksi. Tämä vastuullinen toimintamalli minimoi jätteen syntymisen ja tukee kestävää kehitystä maaseudun elinvoimaisuutta vahvistaen. Miten turkisala käytännössä toteuttaa kiertotalouden periaatteita?

Kiertotalous on turkisalan kestävyyden avaintekijä. Suomalainen turkistuotanto hyödyntää tehokkaasti elintarviketeollisuuden sivuvirtoja rehuna ja kierrättää omat sivutuotteensa lannoitteiksi ja bioenergiaksi. Tämä kiertotalousajattelu parantaa kustannustehokkuutta, vahvistaa vastuullisuusimagoa ja tukee ympäristötavoitteita. Tutustu miten FIFUR edistää kiertotaloutta ja miksi se on taloudellisesti kannattavaa.

Minkit ja ketut vaativat täysin erilaisia kasvatusolosuhteita biologisten erojensa vuoksi. Minkit ovat puolivesielämään sopeutuneita näätäeläimiä, jotka tarvitsevat kiipeilymahdollisuuksia, kun taas ketut maaeläiminä kaipaavat enemmän tilaa ja näkösuojaa. WelFur-sertifiointi huomioi nämä lajikohtaiset tarpeet, mikä on välttämätöntä vastuullisessa turkiseläinkasvatuksessa. Tutustu, miten erot näkyvät käytännön hoidossa.