Turkiselinkeinolla on kaksi systemaattista omavalvontajärjestelmää: tilasertifiointi ja WelFur. Näillä vapaaehtoisuuteen perustuvilla omavalvontajärjestelmillä edistetään turkiseläinten hyvinvointia ja tuottajien ammattitaitoa suomalaisilla tiloilla.
TÄLTÄ SIVULTA LÖYDÄT:
Sertifiointi
WelFur – Turkiseläinten hyvinvointiin euroopanlaajuinen mittaristo
Fureva
SERTIFIOINTI
Vaikka sertifiointiin osallistuminen on vapaaehtoista, yhä useampi suomalainen turkistuottaja on sitoutunut sertifioituun laatutyöhön.
Suomalainen turkistilasertifiointi on vastuullisuutta, jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä korostava laatu- sekä ympäristöjärjestelmä. Se kattaa tilan toiminnan kaikki osa-alueet:
1. Eläinten terveys ja hyvinvointi
2. Kasvatusolosuhteet
3. Rehuhuolto
4. Jalostus
5. Ympäristönhoito
6. Tilahygienia
7. Koulutus ja varautuminen poikkeusoloihin
8. Bioturvallisuus
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto (STKL) – ProFur aloitti vuonna 2005 sertifiointijärjestelmän kehittämisen yhdessä tärkeimpien sidosryhmiensä kanssa. Vaikka osallistuminen on vapaaehtoista, yhä useampi tuottaja on innostunut tekemään tilallaan sertifioitua laatutyötä. Vuonna 2024 suomalaisten turkistilojen tuotannosta on sertifioitu lähes 100 % ketuista, 87% minkeistä ja 100% suomensupeista.
Turkistuottaja sitoutuu toiminnan jatkuvaan dokumentointiin, mikä takaa jäljitettävyyden, auttaa vahvistamaan hyviä käytäntöjä ja havainnoimaan puutteita. Sertifiointikriteeristö perustuu voimassaolevaan lainsäädäntöön ja alan itse määrittelemiin kriteereihin, ja sitä päivitetään kansainväliseltä muotiteollisuudelta tulevien vaatimusten sekä käytännön työstä saadun palautteen perusteella. Lainsäädännön ylittäviä kriteerejä ovat mm. eläinten terveyteen (plasmasytoositestaus, rokotukset), rehuhuoltoon, turkiseläinten jalostukseen ja eläinkauppaan liittyvät kriteerit. Tilan sertifikaatti on voimassa kolme vuotta.
Muualla verkossa
WELFUR – TURKISELÄINTEN HYVINVOINTIIN EUROOPANLAAJUINEN MITTARISTO
WelFur täydentää suomalaista sertifikaattia
Vuoden 2017 alussa suomalaisen turkistalouden laatujärjestelmä laajenee, kun tuottajamaat Euroopassa ottavat käyttöön eläinten hyvinvointia mittaavan WelFur-järjestelmän. Sertifioitujen turkisten kysyntä ympäri maailmaa on vahvaa. Suomi on ollut edelläkävijämaana turkistilojen sertifioinnissa jo kymmenen vuoden ajan ja kehittänyt oman mittariston turkistilojen laadun mittaamiseen. Suomalaisen laatujärjestelmän jalanjäljissä seuraaminen on merkittävä edistysaskel eurooppalaiselle turkistuotannolle.
WelFur nojaa puolueettomaan tutkimukseen
WelFur tuo eurooppalaisille turkistiloille mittariston ja välineet seurata ja dokumentoida turkiseläimen hyvinvointia ja sen kehittämistä omilla tiloillaan. WelFur on kehitetty seitsemässä eurooppalaisessa yliopistossa tieteelliseksi mittaristoksi turkiseläinten hyvinvoinnille. Se perustuu tutkimustuloksiin, faktoihin ja mitattavissa oleviin asioihin. Protokollien peruslähtökohtana on ollut naudoille, sioille ja siipikarjalle kehitetty Welfare Quality -ohjelma.
”WelFur-ohjelman tavoitteena on parantaa turkiseläinten hyvinvointia turkistiloilla. Turkiseläinten hyvinvoinnista on myös paljon virheellisiä käsityksiä ihan päättäjätasolla saakka. WelFur auttaa omalta osalta oikaisemaan väärinkäsityksiä ja tuo läpinäkyvämpää tietoa turkisalasta myös kuluttajille”, kertoo Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto ry:n toiminnanjohtaja Marja Tiura.
Suomalainen sertifikaatti suunnannäyttäjänä
Suomessa WelFur tulee täydentämään suomalaista sertifikaattia, joka palvelee alaa myös jatkossa edunvalvonnan ja markkinoinnin keskeisenä työkaluna.
”WelFur-järjestelmän avulla voidaan varmistaa, että suomalainen sertifiointijärjestelmä on myös tulevaisuudessa maailman paras, joka vahvistaa oman tuotantomme etumatkaa markkinoilla. Se vastaa myös voimakkaaseen tarpeeseen osoittaa, että turkiseläimet voivat turkistiloilla hyvin”, Tiura summaa.
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA WELFUR-JÄRJESTELMÄSTÄ
1. Mikä WelFur on?
WelFur on puolueettomien hyvinvointitutkijoiden laatima mittaristo, jota käytetään tiloilla ketun ja minkin hyvinvoinnin arvioimiseen neljällä tärkeällä alueella: hyvä ruokinta, hyvä kasvatusympäristö, tarkoituksenmukainen käyttäytyminen ja hyvä terveys.
2. Miksi WelFuria tarvitaan, kun Suomessa on jo oma sertifiointi?
WelFur tukee ja täydentää Suomessa jo vuonna 2005 aloitettua sertifiointijärjestelmää, varsinkin eläinten hyvinvointiin liittyvissä kriteereissä. WelFur tulee yhdeksi osaksi suomalaista järjestelmää.
3. Milloin ja missä laajuudessa järjestelmä otetaan käyttöön?
Vuoden 2017 alusta järjestelmä otetaan käyttöön kaikilla kettu- ja minkkitiloilla. Suomensupin Welfur-protokolla….
4. Onko WelFur-järjestelmään osallistuminen pakollista?
Mikään eurooppalainen huutokauppatalo ei ota eurooppalaisia, WelFur-sertifioimattomia nahkoja myyntiin vuoden 2020 jälkeen. Suomi on tehnyt periaatteellisen päätöksen olla mukana WelFurissa jo vuosia sitten kun järjestelmää alettiin rakentaa FurEuropen johdolla.
FUREVA
Fureva on turkiseläinten terveydenhuoltojärjestelmä, joka parantaa eläinten hyvinvointia. Sairaustapauksissa apu tulee nopeasti, kun tilan kanssa terveydenhuoltosopimuksen tehnyt eläinlääkäri tuntee turkiseläimet, niitä kasvattavan tilan ja sen tautihistorian.
Oikean diagnoosin tekeminen ja siihen vaikuttavan hoidon määrääminen on nopeaa. Furevan avulla voidaan myös estää tautien leviämistä.
Muualla verkossa
Usein kysyttyjä kysymyksiä turkistarhauksesta