Turkiseläinten hyvinvointi on keskeinen osa vastuullista turkistuotantoa. Eläinten viisi vapautta muodostavat perustan, jonka avulla turkiseläinten hyvinvointia voidaan arvioida ja kehittää. Suomalaisessa turkiseläinkasvatuksessa nämä vapaudet toteutuvat monipuolisten toimenpiteiden avulla, jotka kattavat ravinnon, elinympäristön, terveydenhuollon ja lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistamisen. WelFur-sertifiointi toimii työkaluna, jolla varmistetaan näiden vapauksien toteutuminen käytännössä.
Mitä ovat eläinten viisi vapautta?
Eläinten viisi vapautta on kansainvälisesti tunnustettu viitekehys, joka määrittelee eläinten hyvinvoinnin perusedellytykset. Nämä vapaudet ovat vapaus nälästä ja janosta, vapaus epämukavuudesta, vapaus kivusta, vammoista ja sairauksista, vapaus pelosta ja ahdistuksesta sekä vapaus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä.
Vapaus nälästä ja janosta tarkoittaa, että eläimellä on jatkuva pääsy raikkaaseen veteen ja ravitsemuksellisesti täysipainoiseen ravintoon. Vapaus epämukavuudesta puolestaan edellyttää sopivaa elinympäristöä, joka tarjoaa suojaa ja mukavan lepopaikan.
Vapaus kivusta, vammoista ja sairauksista toteutuu ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja nopean hoidon avulla. Vapaus pelosta ja ahdistuksesta edellyttää olosuhteita, joissa vältetään henkistä kärsimystä. Vapaus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä mahdollistaa eläimen luontaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämisen.
Turkiseläinkasvatuksessa nämä viisi vapautta muodostavat perustan, jonka pohjalta eläinten hyvinvointia arvioidaan, kehitetään ja varmistetaan. Ne ohjaavat käytännön toimia turkistiloilla ja ovat keskeinen osa vastuullista turkiseläinkasvatusta.
Miten turkiseläinten ravinto ja ruokinta tukevat hyvinvointia?
Turkiseläinten ravinto suunnitellaan vastaamaan kunkin lajin ravitsemuksellisia tarpeita eri vuodenaikoina ja eläimen elinkaaren eri vaiheissa. Ruokinta perustuu tutkittuun tietoon ja asiantuntijoiden laatimiin ravintosuosituksiin, jotka huomioivat esimerkiksi minkkien ja kettujen erilaiset ravintovaatimukset.
Ruokinnan säännöllisyys on keskeinen osa turkiseläinten hyvinvointia. Eläimet ruokitaan päivittäin tuoreella rehulla, joka valmistetaan rehusekoittamoissa tarkkoja reseptejä noudattaen. Rehu koostuu pääosin kala- ja teurassivutuotteista, mikä tukee kiertotaloutta ja resurssien tehokasta käyttöä.
Raaka-aineiden laadunvalvonta on tärkeä osa turkiseläinten ravinnon turvaamista. Rehun mikrobiologista laatua ja ravintosisältöä seurataan säännöllisesti. Turkiseläimillä on jatkuva pääsy puhtaaseen juomaveteen automaattisten juottojärjestelmien kautta, mikä varmistaa ensimmäisen vapauden toteutumisen.
Ruokinnan suunnittelussa huomioidaan myös vuodenaikojen vaikutus eläinten ravinnontarpeeseen. Talvella turkiseläimet tarvitsevat enemmän energiaa lämmönsäätelyyn, kun taas kesällä ruokinta sovitetaan lämpimämpiin olosuhteisiin. Siitoseläinten ruokinta suunnitellaan tukemaan lisääntymistä ja pentujen kasvatusta.
Kuinka turkiseläinten elinympäristö suunnitellaan hyvinvointia tukevaksi?
Turkiseläinten elinympäristö suunnitellaan huomioimaan lajityypilliset tarpeet ja käyttäytyminen. Eläinsuojat ja häkit mitoitetaan siten, että eläimillä on riittävästi tilaa liikkua, levätä ja toteuttaa luontaista käyttäytymistään. Suomalainen turkiseläinkasvatus noudattaa tiukkoja eläinsuojelulainsäädännön vaatimuksia tilojen mitoituksessa.
Pesäkopit ovat keskeinen osa turkiseläinten hyvinvointia tarjoten suojaa, lepotilan ja paikan pentujen kasvattamiseen. Kettujen ja minkkien pesäkopit suunnitellaan vastaamaan kunkin lajin luontaisia pesätarpeita. Pesäkoppien kuivitukseen käytetään olkea tai muuta sopivaa materiaalia, joka pitää pesän kuivana ja lämpimänä.
Virikkeet ovat tärkeä osa turkiseläinten elinympäristöä. Minkeille tarjotaan esimerkiksi putkia, hyllyjä ja virikkeitä, joita ne voivat tutkia ja käsitellä. Ketuille puolestaan tarjotaan pureskelu- ja kaivuumahdollisuuksia sekä hyllyjä, joille ne voivat kiivetä. Virikkeiden avulla tuetaan eläinten mahdollisuutta toteuttaa luontaista käyttäytymistään.
Elinympäristön olosuhteita valvotaan ja säädellään eri vuodenaikoina. Kesällä huolehditaan riittävästä varjostuksesta ja ilmanvaihdosta, jotta eläimet eivät kärsi kuumuudesta. Talvella puolestaan varmistetaan suoja kylmyyttä, tuulta ja kosteutta vastaan. Näin turkiseläimille tarjotaan mukavat ja turvalliset elinolosuhteet ympäri vuoden.
Miten turkiseläinten terveyttä seurataan ja ylläpidetään?
Turkiseläinten terveydenhuolto perustuu ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja säännölliseen seurantaan. Jokaisella turkistilalla on terveydenhuoltosuunnitelma, joka laaditaan yhteistyössä eläinlääkärin kanssa. Suunnitelma kattaa rokotukset, loishäädöt, tautien ennaltaehkäisyn ja muut keskeiset terveydenhuollon toimenpiteet.
Eläinlääkärit tekevät tiloille säännöllisiä tarkastuskäyntejä, joiden aikana arvioidaan eläinten terveydentilaa ja annetaan tarvittaessa hoito-ohjeita. Suomessa turkistiloilla käy eläinlääkäri vähintään neljä kertaa vuodessa, mikä ylittää lakisääteisen vähimmäisvaatimuksen.
Päivittäinen eläinten tarkkailu on tärkeä osa terveydenhuoltoa. Turkiseläinkasvattajat seuraavat eläinten käyttäytymistä, ruokahalua, ulkonäköä ja yleistä hyvinvointia. Poikkeavuuksiin reagoidaan nopeasti, ja sairaat eläimet hoidetaan tai lopetetaan tarvittaessa kivuttomasti.
FIFUR on kehittänyt kattavan terveydenhuolto-ohjelman, joka tukee turkiseläinten terveyden ylläpitoa. Ohjelmaan kuuluu koulutusta, neuvontaa ja tukimateriaalia kasvattajille. Lisäksi FIFUR tekee yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa turkiseläinten terveyden edistämiseksi ja sairauksien ennaltaehkäisemiseksi.
Millä tavoin turkiseläinten lajityypillinen käyttäytyminen mahdollistetaan?
Turkiseläinten lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistaminen on olennainen osa eläinten hyvinvointia. Ketut ja minkit ovat luonnostaan uteliaita ja aktiivisia eläimiä, joilla on tarve tutkia ympäristöään, liikkua, leikkiä ja toteuttaa lajille ominaisia käyttäytymismalleja.
Virikkeellistäminen on keskeinen keino tukea lajityypillistä käyttäytymistä. Minkeille tarjotaan erilaisia virikkeitä kuten putkia, palloja ja hyllyjä, joita ne voivat tutkia ja käyttää. Kettujen häkeissä on hyllyjä, joille ne voivat kiivetä ja tarkkailla ympäristöään, sekä pureskeltavia esineitä, jotka vastaavat niiden luontaista tarvetta järsiä.
Sosiaaliset mahdollisuudet ovat tärkeitä erityisesti minkeille, jotka ovat luonnostaan sosiaalisia eläimiä. Minkkejä pidetään usein pareittain tai pienissä ryhmissä, mikä mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen. Ketut puolestaan ovat luonnostaan enemmän yksin eläviä, mutta nekin hyötyvät mahdollisuudesta nähdä ja haistaa lajitovereitaan.
Pesänrakennuskäyttäytyminen on tärkeä osa turkiseläinten luontaista toimintaa. Eläimille tarjotaan pesäkoppeja ja pesämateriaaleja, jotka mahdollistavat pesänrakennuksen ja tarjoavat suojaa. Tämä on erityisen tärkeää siitoseläimille ja pennuille, mutta tukee kaikkien turkiseläinten hyvinvointia.
Miten WelFur-sertifiointi varmistaa viiden vapauden toteutumisen?
WelFur on eurooppalainen turkiseläinten hyvinvointisertifiointijärjestelmä, joka perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja Welfare Quality® -protokollaan. Se on kehitetty yhteistyössä johtavien eläinten hyvinvoinnin asiantuntijoiden kanssa ja mittaa kattavasti viiden vapauden toteutumista turkistiloilla.
WelFur-arvioinnissa koulutetut riippumattomat auditoijat tekevät tilakäyntejä kolme kertaa tuotantokierron aikana. Arvioinnissa mitataan yli 20 eri hyvinvointikriteeriä, jotka kattavat ravinnon, elinympäristön, terveyden ja käyttäytymisen. Tulokset pisteytetään ja luokitellaan neljään kategoriaan: erinomainen, hyvä, hyväksyttävä ja ei-hyväksyttävä.
Sertifiointijärjestelmä edellyttää jatkuvaa kehittämistä. Tilat, jotka eivät saavuta hyväksyttävää tasoa, eivät saa sertifikaattia ja joutuvat parantamaan toimintaansa. Näin WelFur toimii työkaluna, joka kannustaa turkistiloja kehittämään eläinten hyvinvointia jatkuvasti.
WelFur-sertifiointi tukee läpinäkyvyyttä turkisalalla. Sertifioidut tilat sitoutuvat avoimuuteen ja eläinten hyvinvoinnin jatkuvaan parantamiseen. Suomalaisista turkistiloista yli 90 % on WelFur-sertifioituja, mikä osoittaa alan sitoutumista eläinten hyvinvoinnin varmistamiseen ja viiden vapauden toteutumiseen.
Eläinten viisi vapautta muodostavat perustan vastuulliselle turkiseläinkasvatukselle Suomessa. FIFUR ja suomalaiset turkistuottajat ovat sitoutuneet näiden vapauksien toteutumiseen käytännön toimenpiteiden ja jatkuvan kehitystyön kautta. WelFur-sertifiointi toimii työkaluna, joka varmistaa ja todentaa hyvinvoinnin toteutumisen puolueettomasti.