Turkiseläinten hyvinvoinnin mittaaminen Suomessa perustuu tieteellisiin menetelmiin ja kansainvälisiin standardeihin. Hyvinvointia arvioidaan WelFur-sertifiointijärjestelmän avulla, joka mittaa eläinten ravitsemusta, elinympäristöä, terveyttä ja käyttäytymistä. Suomessa mittaamista täydentävät kansalliset Finnish Standards -vaatimukset sekä viranomaisten ja FIFUR:in suorittama valvonta. Mittausten tavoitteena on varmistaa eläinten hyvät elinolosuhteet ja tukea vastuullista turkistuotantoa.
Mitä turkiseläinten hyvinvointi tarkoittaa ja miksi sitä mitataan?
Turkiseläinten hyvinvointi tarkoittaa eläimen fyysistä ja psyykkistä kokonaisvaltaista hyvää olotilaa, jossa eläin voi toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään ja sopeutua elinympäristöönsä. Hyvinvointi koostuu viidestä vapaudesta: vapaus nälästä ja janosta, vapaus epämukavuudesta, vapaus kivusta ja sairauksista, vapaus pelosta ja ahdistuksesta sekä vapaus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä.
Hyvinvoinnin mittaaminen on välttämätöntä turkiseläinten hyvinvoinnin kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Mittaaminen tuottaa objektiivista tietoa eläinten todellisesta hyvinvoinnista, mikä auttaa kasvattajia tunnistamaan kehityskohteita ja parantamaan eläinten elinolosuhteita. Säännölliset mittaukset mahdollistavat myös pitkäjänteisen kehitystyön ja muutosten seurannan.
Kuluttajien näkökulmasta mittaaminen lisää läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Nykyajan kuluttajat haluavat tietää tuotteiden alkuperän ja tuotanto-olosuhteet. Sertifioidut mittaustulokset antavat varmuuden siitä, että turkikset on tuotettu vastuullisesti eläinten hyvinvointi huomioiden.
Suomi on maailman johtavia turkistuottajia, ja hyvinvoinnin mittaaminen on keskeinen osa suomalaisen turkistuotannon vastuullisuutta. Korkeat hyvinvointistandardit ja niiden systemaattinen mittaaminen ovat kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla ja vahvistavat suomalaisen turkisalan mainetta.
Miten WelFur-sertifiointijärjestelmä toimii turkiseläinten hyvinvoinnin mittaamisessa?
WelFur on tieteelliseen tutkimukseen perustuva sertifiointijärjestelmä, joka on kehitetty erityisesti turkiseläinten hyvinvoinnin mittaamiseen. Järjestelmä on Euroopan turkisalan kehittämä yhteistyössä riippumattomien tutkijoiden kanssa, ja se perustuu EU:n Welfare Quality® -järjestelmään. WelFur mittaa eläinten todellista hyvinvointia, ei vain kasvatusolosuhteita.
WelFur-arviointi perustuu neljään pääperiaatteeseen: hyvä ruokinta, hyvä kasvatusympäristö, hyvä terveys ja tarkoituksenmukainen käyttäytyminen. Näiden alla on 12 hyvinvointikriteeriä, joita mitataan erilaisilla indikaattoreilla. Indikaattorit mittaavat suoraan eläimistä havaittavia asioita, kuten käyttäytymistä, kuntoa ja terveydentilaa.
Käytännössä WelFur-arviointi toteutetaan kolmella tilakäynnillä tuotantokauden eri vaiheissa:
- Talvikausi (tammi-helmikuu): Arvioidaan talviolosuhteet ja eläinten hyvinvointi kasvatuskaudella
- Lisääntymiskausi (touko-kesäkuu): Arvioidaan lisääntymisajan hyvinvointi
- Kasvukausi (loka-marraskuu): Arvioidaan kasvukauden hyvinvointi
Arviointikäynnit suorittaa koulutettu ja puolueeton auditoija, joka kerää tietoa ennalta määritellyn protokollan mukaisesti. Tietoa kerätään sekä tarkkailemalla eläimiä että tarkastamalla tilan olosuhteita ja käytäntöjä. Tulokset syötetään WelFur-järjestelmään, joka laskee tilan hyvinvointitason.
WelFur-sertifiointi on edellytys eurooppalaisilla turkishuutokaupoilla myymiselle. Vuodesta 2020 lähtien eurooppalaiset huutokauppayhtiöt ovat myyneet vain WelFur-sertifioituja turkisnahkoja, mikä on tehnyt sertifioinnista käytännössä pakollisen kaikille eurooppalaisille turkistiloille.
Mitkä ovat tärkeimmät turkiseläinten hyvinvoinnin mittarit Suomessa?
Suomessa turkiseläinten hyvinvoinnin mittaaminen perustuu kokonaisvaltaiseen arviointiin, jossa huomioidaan eläinten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi. Tärkeimmät mittarit voidaan jakaa neljään pääkategoriaan:
Ravinto on keskeinen hyvinvoinnin mittari. Arviointiin kuuluu eläinten kuntoluokka, joka kertoo ravitsemustilasta, sekä puhtaan juomaveden saatavuus. Myös rehun laatu ja koostumus arvioidaan, ja rehunäytteitä analysoidaan säännöllisesti. Suomessa kiinnitetään erityistä huomiota rehun kotimaisuuteen ja siihen, että se vastaa eläinten tarpeita eri vuodenaikoina.
Terveyden mittareita ovat eläinten fyysinen kunto, turkin laatu, mahdolliset vammat ja sairaudet sekä kuolleisuus. Suomalaisilla tiloilla seurataan tarkasti eläinten terveyttä ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten rokotukset ja loishäädöt, ovat olennainen osa eläinten hyvinvoinnin varmistamista.
Käyttäytymisen mittarit arvioivat eläinten mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Näitä ovat esimerkiksi:
- Sosiaalinen käyttäytyminen ja vuorovaikutus lajitovereiden kanssa
- Leikki- ja tutkimiskäyttäytyminen
- Lepokäyttäytyminen ja pesänrakennusmahdollisuudet
- Stereotyyppisen käyttäytymisen esiintyminen (toistokäyttäytyminen)
Elinympäristön mittarit arvioivat kasvatustilojen soveltuvuutta eläinten tarpeisiin. Näihin kuuluvat häkkien ja pesäkoppien koko ja rakenne, virikkeiden määrä ja laatu, suoja sääolosuhteilta sekä ilmanlaatu. Suomessa elinympäristön mittaamisessa huomioidaan myös pohjoisen ilmaston erityispiirteet.
Suomalainen erityispiirre on myös turkistilojen tiivis yhteistyö eläinlääkäreiden kanssa sekä kattava terveydenhuollon seurantajärjestelmä, joka mahdollistaa eläinten hyvinvoinnin pitkäjänteisen kehittämisen.
Kuka valvoo turkiseläinten hyvinvointia ja mittausten toteutumista?
Turkiseläinten hyvinvoinnin valvonta Suomessa on monitasoinen järjestelmä, jossa toimii useita eri tahoja. Virallinen valvontavastuu on viranomaisilla. Aluehallintovirastojen eläinlääkärit ja kuntien valvontaeläinlääkärit tekevät säännöllisiä tarkastuskäyntejä turkistiloille ja valvovat eläinsuojelulainsäädännön noudattamista. Ruokavirasto ohjaa ja koordinoi valvontaa valtakunnallisella tasolla.
FIFUR toimii aktiivisena valvojana ja tukijana jäsenilleen. Järjestö ylläpitää omaa sertifiointijärjestelmäänsä ja tekee tilakäyntejä, joilla varmistetaan sekä lakisääteisten että vapaaehtoisten vaatimusten noudattaminen. FIFUR:in neuvojat tarjoavat myös käytännön tukea ja ohjausta kasvattajille hyvinvoinnin parantamiseksi.
WelFur-sertifiointijärjestelmän auditoinnit suorittavat puolueettomat, koulutetut auditoijat. Suomessa auditointeja toteuttaa riippumaton sertifiointilaitos Bureau Veritas, joka on kansainvälisesti tunnustettu sertifiointiorganisaatio. Auditoijat ovat saaneet erityiskoulutuksen WelFur-protokollan käyttöön ja eläinten hyvinvoinnin arviointiin.
Sertifiointiprosessin riippumattomuus varmistetaan useilla tavoilla:
- Auditoijat eivät ole sidoksissa turkisalaan tai yksittäisiin tiloihin
- Auditointiprosessi on standardoitu ja dokumentoitu
- Auditoinnit tehdään osin ennalta ilmoittamatta
- Sertifiointipäätökset tekee erillinen sertifiointikomitea
Valvonta turkistiloilla on säännöllistä ja kattavaa. WelFur-auditoinnit tehdään kolme kertaa vuodessa tuotantokauden eri vaiheissa. Viranomaistarkastuksia tehdään sekä säännöllisesti että pistokokeina. FIFUR:in sertifiointijärjestelmä edellyttää tilakäyntejä kolmen vuoden välein.
Läpinäkyvyyttä edistetään julkaisemalla sertifiointituloksia ja tilastoja sekä avaamalla turkistiloja vierailijoille. Monet tilat järjestävät avoimien ovien päiviä, ja media ja sidosryhmät pääsevät tutustumaan tuotantoon.
Miten suomalainen sertifiointi (Finnish Standards) täydentää hyvinvoinnin mittaamista?
Finnish Standards on kansallinen sertifiointijärjestelmä, joka täydentää eurooppalaista WelFur-järjestelmää huomioiden suomalaisen turkistuotannon erityispiirteet. Se asettaa WelFur-vaatimuksia tiukempia kriteerejä useilla osa-alueilla ja kattaa myös sellaisia näkökohtia, joita WelFur ei sisällä.
Suomalaisen sertifioinnin erityispiirteitä ovat:
- Kattavampi ympäristövastuun arviointi, mukaan lukien lannan käsittely ja vesistöjen suojelu
- Tiukemmat vaatimukset eläinten terveydenhuollolle ja sairauksien ennaltaehkäisylle
- Yksityiskohtaisemmat kriteerit eläinten kasvatustiloille ja virikkeille
- Vaatimukset kasvattajien koulutukselle ja osaamisen kehittämiselle
- Jäljitettävyys turkiksesta valmiiseen tuotteeseen asti
Finnish Standards -järjestelmä toimii rinnakkain WelFur-sertifioinnin kanssa. Käytännössä suomalaiset turkistilat noudattavat molempia järjestelmiä, ja auditoinnit voidaan osittain yhdistää. WelFur keskittyy eläinten hyvinvoinnin mittaamiseen, kun taas Finnish Standards kattaa laajemmin koko tuotantoketjun vastuullisuuden.
Kansallisten standardien merkitys on suuri suomalaisen turkistuotannon kilpailukyvylle. Ne mahdollistavat erottautumisen kansainvälisillä markkinoilla ja vastaavat kuluttajien kasvaviin vaatimuksiin tuotannon eettisyydestä ja läpinäkyvyydestä. Finnish Standards -sertifiointi on myös tärkeä työkalu turkisalan jatkuvassa kehittämisessä.
Suomalainen sertifiointi painottaa erityisesti kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta. Turkiseläinten rehun valmistuksessa hyödynnetään elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, ja turkistuotannon sivutuotteita käytetään lannoitteina ja biokaasun tuotannossa. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa täydentää WelFur-järjestelmän eläinten hyvinvointiin keskittyvää mittaamista.
Miten turkistilojen hyvinvointimittaukset vaikuttavat käytännön eläintenhoitoon?
Hyvinvointimittaukset toimivat konkreettisena työkaluna turkistilojen toiminnan kehittämisessä. Mittaustulokset antavat kasvattajille objektiivista tietoa tilan vahvuuksista ja kehityskohteista, mikä mahdollistaa toimenpiteiden kohdistamisen juuri niihin osa-alueisiin, jotka kaipaavat parannusta.
Käytännön esimerkkejä mittaustulosten hyödyntämisestä:
- Jos mittauksissa havaitaan puutteita eläinten kuntoluokissa, voidaan rehun koostumusta ja ruokintakäytäntöjä muuttaa vastaamaan paremmin eläinten tarpeita
- Käyttäytymismittausten perusteella voidaan lisätä tai kehittää virikkeitä, jotka mahdollistavat lajityypillisen käyttäytymisen
- Terveysparametrien seuranta auttaa tunnistamaan mahdolliset ongelmat ajoissa ja ryhtymään ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin
- Elinympäristön mittaukset voivat johtaa häkkiparannuksiin tai suojien kehittämiseen
Mittaustulokset tukevat myös turkiskasvattajien välistä vertaisoppimista. FIFUR järjestää kasvattajille koulutuksia ja työpajoja, joissa jaetaan parhaita käytäntöjä hyvinvoinnin parantamiseksi. Tilojen välinen vertailu auttaa tunnistamaan toimivia ratkaisuja, joita voidaan soveltaa laajemmin.
Esimerkki onnistuneesta kehityksestä on virikehäkkien käyttöönotto. Hyvinvointimittauksissa havaittiin, että eläimet hyötyvät lisävirikkeistä, kuten hyllyistä, putkista ja pureskeltavista materiaaleista. Näiden havaintojen pohjalta kehitettiin uusia häkkimalleja, jotka mahdollistavat monipuolisemman käyttäytymisen. Nykyään virikehäkit ovat standardi suomalaisilla turkistiloilla.
Jatkuvan kehittämisen periaate on keskeinen osa suomalaista turkistuotantoa. Hyvinvointimittauksia kehitetään jatkuvasti uuden tutkimustiedon pohjalta, ja mittauskriteerejä tarkennetaan tarvittaessa. Tulevaisuudessa hyvinvoinnin mittaamisessa hyödynnetään yhä enemmän teknologiaa, kuten automaattista seurantaa ja digitaalisia työkaluja, jotka mahdollistavat entistä tarkemman ja reaaliaikaisemman hyvinvoinnin arvioinnin.
Hyvinvointimittausten vaikutus näkyy myös turkisalan kehityksessä laajemmin. Mittaustulokset ohjaavat tutkimus- ja kehitystyötä sekä alan koulutusta. FIFUR tekee yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa turkiseläinten hyvinvoinnin tutkimiseksi ja kehittämiseksi edelleen.