Turkiseläinten hyvinvoinnin tutkimus Suomessa on monipuolista ja järjestelmällistä toimintaa, joka perustuu tieteellisiin menetelmiin ja kansainvälisiin standardeihin. Tutkimuksessa keskitytään eläinten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistamiseen sekä elinolosuhteiden jatkuvaan kehittämiseen. Suomessa turkiseläinten hyvinvointitutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista ja sen tuloksia hyödynnetään käytännön turkiseläinkasvatuksessa, sertifiointijärjestelmissä sekä alan kehittämisessä.
Mitä turkiseläinten hyvinvointi tarkoittaa tutkimuksen näkökulmasta?
Turkiseläinten hyvinvointi tutkimuksen näkökulmasta tarkoittaa eläinten fyysisen ja psyykkisen tilan kokonaisvaltaista arviointia tieteellisin menetelmin. Tutkimus perustuu neljään hyvinvoinnin peruspilariin: ravintoon, elinympäristöön, terveyteen ja käyttäytymiseen. Näiden osa-alueiden kautta pyritään selvittämään, miten hyvin eläinten perustarpeet täyttyvät ja miten ne voivat sopeutua kasvatusolosuhteisiin.
Hyvinvointitutkimuksen keskiössä on eläinlähtöinen näkökulma, jossa tarkastellaan eläinten kokemusta omasta tilastaan. Tämä tarkoittaa, että tutkimuksessa mitataan esimerkiksi eläinten käyttäytymistä, terveydentilaa ja fysiologisia reaktioita erilaisiin ympäristöihin ja tilanteisiin. Tutkijat arvioivat, miten hyvin eläimet voivat toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään ja miten ne sopeutuvat kasvatusympäristöönsä.
Hyvinvoinnin mittaaminen on tärkeää useista syistä. Ensinnäkin se mahdollistaa objektiivisen arvion eläinten tilasta, mikä on välttämätöntä eläinten olosuhteiden kehittämiselle. Toiseksi mittaaminen auttaa tunnistamaan hyvinvointiriskejä ja puuttumaan niihin ajoissa. Kolmanneksi tieteellinen tutkimus tarjoaa luotettavaa tietoa, jonka pohjalta voidaan kehittää eläinten hoitokäytäntöjä ja kasvatusympäristöjä.
Turkiseläinten hyvinvoinnin tutkimus hyödyttää sekä eläimiä että elinkeinoa. Eläimille se tarkoittaa parempaa elämänlaatua, kun niiden olosuhteita ja hoitoa kehitetään tutkimustiedon pohjalta. Elinkeinolle se puolestaan tarjoaa työkaluja toiminnan kehittämiseen, riskien hallintaan ja tuotannon laadun parantamiseen. Lisäksi tieteellinen tutkimus lisää toiminnan läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta.
Miten WelFur-sertifiointijärjestelmä arvioi turkiseläinten hyvinvointia?
WelFur-sertifiointijärjestelmä on tieteelliseen tutkimukseen perustuva menetelmä, joka arvioi turkiseläinten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti tiloilla. Järjestelmä on kehitetty eurooppalaisten yliopistojen yhteistyönä Welfare Quality® -arviointijärjestelmän pohjalta, ja se on suunniteltu erityisesti turkiseläinten hyvinvoinnin mittaamiseen. Suomessa WelFur-arvioinnit ovat olleet käytössä vuodesta 2017 lähtien.
WelFur mittaa hyvinvointia neljän periaatteen kautta: hyvä ruokinta, hyvä kasvatusympäristö, hyvä terveys ja tarkoituksenmukainen käyttäytyminen. Näiden periaatteiden alla on yhteensä 12 kriteeriä, jotka sisältävät erilaisia mittareita. Mittarit ovat pääosin eläinlähtöisiä, eli ne mittaavat eläimistä itsestään havaittavia asioita, kuten käyttäytymistä, kuntoa ja terveyttä.
Arviointiprosessi on perusteellinen ja se toteutetaan kolme kertaa tuotantokauden aikana, jotta saadaan kattava kuva eläinten hyvinvoinnista eri vuodenaikoina ja tuotantovaiheissa. Arvioinnit tekee koulutettu, puolueeton arvioija, joka kerää tietoa sekä suoraan eläimistä että niiden elinympäristöstä. Jokaisesta arvioinnista lasketaan pisteet, jotka yhdistetään kokonaisarvioksi tilan hyvinvoinnin tasosta.
Arviointien tuloksia käytetään monipuolisesti eläinten olosuhteiden parantamisessa:
- Turkistilat saavat yksityiskohtaista tietoa hyvinvoinnin tasosta ja kehityskohteista
- Neuvontapalvelut voivat kohdistaa toimenpiteitä havaittuihin kehityskohteisiin
- Tutkijat saavat arvokasta tietoa hyvinvoinnin tilasta koko toimialalla
- Sertifiointijärjestelmä mahdollistaa hyvinvoinnin todentamisen ulkopuolisille sidosryhmille
WelFur-sertifiointi on myös linkitetty kansainvälisiin turkishuutokauppoihin, mikä tarkoittaa, että vain sertifioiduilta tiloilta peräisin olevia nahkoja myydään huutokaupoissa. Tämä kannustaa turkistiloja panostamaan eläinten hyvinvointiin ja osallistumaan sertifiointiin.
Millaisia tutkimusmenetelmiä käytetään turkiseläinten käyttäytymisen tutkimisessa?
Turkiseläinten käyttäytymisen tutkimisessa käytetään monipuolisia tieteellisiä menetelmiä, jotka mahdollistavat eläinten lajityypillisen käyttäytymisen ja hyvinvoinnin luotettavan arvioinnin. Keskeisimpiä menetelmiä ovat järjestelmällinen käyttäytymisseuranta, videokuvaus ja lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuksien arviointi erilaisissa kasvatusympäristöissä.
Käyttäytymisseuranta toteutetaan usein etogrammin avulla, jossa määritellään tarkasti tutkittavat käyttäytymismuodot. Tutkijat havainnoivat eläimiä joko paikan päällä tai videotallenteista ja kirjaavat ylös ennalta määriteltyjä käyttäytymismuotoja. Menetelmällä voidaan selvittää esimerkiksi erilaisten virikkeiden vaikutusta eläinten aktiivisuuteen tai stereotyyppisen käyttäytymisen esiintymistä.
Videokuvaus on erityisen hyödyllinen menetelmä, koska se mahdollistaa eläinten tarkkailun ilman ihmisen läsnäolon aiheuttamaa häiriötä. Pitkäaikainen videoseuranta antaa kattavan kuvan eläinten vuorokausirytmistä ja käyttäytymisestä eri tilanteissa. Nykyaikaiset automaattiset kuvantamis- ja analysointimenetelmät mahdollistavat suurten aineistojen tehokkaan käsittelyn.
Preferenssitestit ovat tärkeä menetelmä selvitettäessä, mitä eläimet itse valitsevat, kun niille annetaan mahdollisuus. Testeissä eläimille tarjotaan vaihtoehtoja esimerkiksi erilaisten virikkeiden, pesämateriaalien tai häkkiominaisuuksien välillä, ja seurataan niiden valintoja. Näin saadaan tietoa siitä, mitkä ympäristötekijät ovat eläimille itselleen tärkeitä.
Turkiseläinten käyttäytymistutkimusta toteuttavat Suomessa useat tahot:
- Luonnonvarakeskus (Luke) tekee soveltavaa tutkimusta eläinten hyvinvoinnista
- Yliopistot, erityisesti Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, tekevät perustutkimusta
- FIFUR koordinoi ja rahoittaa tutkimushankkeita sekä soveltaa tuloksia käytäntöön
- Kansainväliset tutkimusverkostot, joissa suomalaiset tutkijat ovat aktiivisesti mukana
Tutkimusyhteistyö on tiivistä eri toimijoiden välillä, mikä mahdollistaa monipuolisen näkökulman ja tutkimustulosten tehokkaan soveltamisen käytäntöön.
Miten turkiseläinten terveyttä ja ravitsemusta seurataan Suomessa?
Turkiseläinten terveyden ja ravitsemuksen seuranta Suomessa on järjestelmällistä ja perustuu sekä säännöllisiin tarkastuksiin että jatkuvaan tutkimustoimintaan. Terveydenhuoltojärjestelmä koostuu tilojen omasta päivittäisestä seurannasta, eläinlääkärien tekemistä tarkastuksista ja valtakunnallisesta terveydenhuolto-ohjelmasta, johon kuuluu suurin osa suomalaisista turkistiloista.
Eläinlääkäreillä on keskeinen rooli turkiseläinten terveyden seurannassa. Jokaisella turkistilalla on nimetty eläinlääkäri, joka tekee tilalla säännöllisiä terveydenhuoltokäyntejä. Käynneillä tarkastetaan eläinten terveydentila, arvioidaan kasvatusolosuhteita ja annetaan neuvoja terveyden edistämiseksi. Eläinlääkäri laatii tilalle myös terveydenhuoltosuunnitelman, jossa määritellään toimenpiteet terveyden ylläpitämiseksi ja sairauksien ennaltaehkäisemiseksi.
Turkiseläinten terveystarkastukset dokumentoidaan tarkasti, mikä mahdollistaa terveyden kehityksen seurannan pitkällä aikavälillä. Dokumentointi kattaa eläinlääkärin havainnot, tehdyt toimenpiteet, lääkitykset ja suositukset. Tietoja käytetään sekä tilakohtaisen terveydenhuollon kehittämiseen että valtakunnalliseen terveyden seurantaan.
Ravitsemustutkimus on olennainen osa turkiseläinten hyvinvoinnin tutkimusta. Tutkimuksessa selvitetään erilaisten rehujen ja ravintoaineiden vaikutusta eläinten terveyteen, kasvuun, lisääntymiseen ja turkin laatuun. Tutkimustuloksia sovelletaan käytäntöön rehureseptien ja ruokintasuositusten muodossa.
Turkiseläinten rehun koostumus ja laatu ovat tarkan valvonnan kohteena:
- Rehukeskukset analysoivat säännöllisesti rehun ravintoainekoostumuksen
- Mikrobiologinen laatu varmistetaan säännöllisillä näytteillä
- Rehun raaka-aineiden jäljitettävyys on varmistettu koko tuotantoketjussa
- Rehussa käytettävät raaka-aineet ovat pääosin elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, mikä tukee kiertotaloutta
Ravitsemuksen ja terveyden tutkimus kulkevat käsi kädessä, sillä oikea ravitsemus on keskeinen tekijä eläinten terveyden ylläpitämisessä. Tutkimustuloksia sovelletaan käytäntöön rehureseptien ja ruokintasuositusten muodossa, mikä auttaa turkistiloja optimoimaan eläinten ruokinnan.
Kuinka tutkimustuloksia hyödynnetään turkiseläinkasvatuksen kehittämisessä?
Tutkimustulokset siirtyvät käytäntöön monipuolisten kanavien kautta, joissa FIFUR toimii keskeisenä tiedon välittäjänä tutkijoiden ja turkiskasvattajien välillä. Tutkimustiedon soveltaminen käytäntöön on järjestelmällistä ja tavoitteellista toimintaa, joka tähtää eläinten hyvinvoinnin ja tuotannon laadun jatkuvaan parantamiseen.
Koulutukset ovat tehokas tapa välittää uutta tutkimustietoa turkiskasvattajille. FIFUR järjestää säännöllisesti koulutustilaisuuksia, joissa tutkijat esittelevät tuloksiaan ja niiden käytännön sovelluksia. Koulutuksissa käsitellään muun muassa eläinten hyvinvointia, terveyttä, ravitsemusta ja kasvatusympäristöä koskevia tutkimustuloksia. Koulutukset ovat vuorovaikutteisia, mikä mahdollistaa tiedon jakamisen myös kasvattajilta tutkijoille.
Tutkimustulosten pohjalta laaditaan käytännönläheisiä ohjeistuksia turkistiloille. Ohjeistukset kattavat esimerkiksi eläinten ruokinnan, terveydenhuollon, kasvatusympäristön ja käsittelyn. Ne ovat selkeitä ja helposti sovellettavia, mikä edistää tutkimustiedon tehokasta hyödyntämistä käytännön työssä.
Säännölliset tarkastukset varmistavat, että tutkimustietoon perustuvat käytännöt toteutuvat tiloilla. Tarkastuksia tekevät sekä viranomaiset että sertifiointijärjestelmien auditoijat. Tarkastuksissa arvioidaan eläinten hyvinvointia, terveyttä, kasvatusolosuhteita ja muita tutkimuksissa tärkeinä pidettyjä tekijöitä.
FIFUR toimii aktiivisena tutkimustiedon välittäjänä ja toimialan kehittäjänä:
- Koordinoi ja rahoittaa tutkimushankkeita, jotka vastaavat toimialan tarpeisiin
- Julkaisee tutkimustuloksia ammattilehdissä ja verkkosivuilla
- Järjestää seminaareja ja työpajoja tutkijoiden ja kasvattajien kohtaamiseksi
- Kehittää sertifiointijärjestelmiä tutkimustiedon pohjalta
- Ylläpitää kansainvälisiä yhteyksiä tutkimuslaitoksiin ja alan järjestöihin
Tutkimustulosten perusteella on tehty merkittäviä parannuksia turkiseläinkasvatuksessa. Esimerkkejä näistä ovat häkkien koon ja varustelun kehittäminen, virikemateriaalien käyttöönotto, rehun koostumuksen optimointi ja terveydenhuollon kehittäminen. Parannukset ovat johtaneet eläinten hyvinvoinnin paranemiseen, mikä näkyy esimerkiksi WelFur-arviointien tuloksissa.
Turkiseläintutkimuksen tulokset hyödyttävät myös muita eläinaloja, sillä monet tutkimusmenetelmät ja -tulokset ovat sovellettavissa laajemminkin eläinten hyvinvoinnin arviointiin ja edistämiseen. Näin turkiseläintutkimus on osa laajempaa eläinten hyvinvoinnin tutkimuksen kenttää.