Artikkeli

Kiertotalous on noussut turkistuotannon vastuullisuuden avaintekijäksi Suomessa. Turkiseläimet hyödyntävät rehussaan elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, jotka muuten menisivät hukkaan, ja tuotannon omat sivutuotteet jalostetaan lannoitteiksi ja biokaasuksi. Tämä resurssitehokas malli vähentää merkittävästi hiilijalanjälkeä ja edistää kestävää kehitystä. Miten WelFur-sertifiointi varmistaa vastuullisuuden toteutumisen käytännössä?

Virikkeiden lisääminen turkiseläinten elinympäristöön parantaa merkittävästi niiden hyvinvointia. Tutkimukset osoittavat, että virikkeellistetyssä ympäristössä eläimet voivat toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan, mikä vähentää stressiä ja stereotyyppistä käyttäytymistä. Hyllyt, putket ja pureskeltavat materiaalit ovat esimerkkejä tehokkaista virikkeistä. WelFur-sertifiointi asettaa selkeät vaatimukset virikkeiden määrälle ja laadulle, mikä on edistänyt innovatiivisten virikejärjestelmien kehittämistä suomalaisilla turkistiloilla.

Turkistuotannon kiertotalous Suomessa on jo pitkälle kehittynyt järjestelmä, jossa sivutuotteet hyödynnetään tehokkaasti osana biotaloutta. Nykyisessä mallissa materiaalit käytetään maksimaalisesti ja jäte minimoidaan. Kehitysmahdollisuuksia löytyy kuitenkin uusista innovaatioista ja teknologioista. Turkistuotannossa lähes 100% materiaaleista päätyy hyötykäyttöön ja rehusta 95% tulee muiden elintarvikeketjujen sivuvirroista. Tutustu, miten turkisalan kiertotaloutta voidaan kehittää entisestään.

Turkiseläinten jalostus vaikuttaa merkittävästi eläinten hyvinvointiin. Vastuullisessa jalostustyössä tasapainotetaan tuotanto-ominaisuudet ja eläinten terveys. Suomessa jalostusta ohjaavat sekä lainsäädäntö että WelFur-sertifiointi, joka mittaa eläinten ravitsemusta, kasvatusolosuhteita, terveyttä ja käyttäytymistä. Tutkimukset osoittavat, että valitsemalla jalostukseen rauhallisempia yksilöitä on voitu merkittävästi parantaa eläinten hyvinvointia. Miten tämä tasapaino käytännössä toteutuu?

Turkistuotannon sivuvirtojen täydellinen hyödyntäminen on keskeinen osa suomalaista kiertotaloutta. Lanta, ruhonosat ja muut sivutuotteet jalostuvat ravinnerikkaiksi lannoitteiksi ja uusiutuvaksi biokaasuksi. Käytännössä kaikki tuotannon osat hyödynnetään, mikä tekee turkisalasta lähes jätteettömän toimialan. Tämä vastuullinen toimintamalli tukee ympäristön kestävyyttä, vahvistaa aluetaloutta ja parantaa turkiselinkeinon kannattavuutta. Lue, miten FIFUR edistää tehokasta kiertotaloutta ja millaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia ala tarjoaa.

Turkistuotannon sivuvirroista valmistetaan kolmea arvokasta biopolttoainetta: biokaasua, biodieseliä ja kiinteitä pellettejä. Näiden tuotanto vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja tehostaa ravinnekiertoa merkittävästi. Suomessa turkiseläinten lannasta saatavan biokaasun energiapotentiaali on jopa 140-180 GWh vuodessa – vastaten 18 000 omakotitalon lämmitystarvetta. Tutustu, miten turkisalan biopolttoaineet edistävät kestävää kiertotaloutta.