Artikkeli

Turkiseläinten stressin vähentäminen on avainasemassa eläinten hyvinvoinnin ja turkiksen laadun kannalta. Ympäristön rikastaminen, optimoidut ruokintakäytännöt ja lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistaminen vähentävät merkittävästi stressireaktioita. WelFur-sertifiointi tarjoaa tieteellisen menetelmän hyvinvoinnin mittaamiseen. Tutustu tehokkaimpiin menetelmiin, joilla varmistetaan eläinten hyvinvointi ja tuotannon vastuullisuus.

Turkiseläinten hyvinvointi on tilasuunnittelun kulmakivi vastuullisessa turkistuotannossa. Lajityypilliset tarpeet, virikkeellinen ympäristö ja luonnollisen käyttäytymisen mahdollistaminen ohjaavat suunnittelua. WelFur-sertifiointi asettaa tiukat kriteerit tiloille, joissa huomioidaan niin ilmastonhallinta, hygienia kuin tautien ehkäisykin. Tutustu, kuinka modernit turkistilat varmistavat eläinten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäen samalla korkealaatuisten turkisten tuotantoa.

Turkistuotannon kiertotalous on kestävän kehityksen edelläkävijä Suomessa. Tuotannossa hyödynnetään tehokkaasti elintarviketeollisuuden sivuvirtoja (noin 400 miljoonaa kiloa vuosittain) ja turkiseläinten sivutuotteet jalostuvat lannoitteiksi, biokaasuksi ja biodieseliksi. Tämä suljetun kierron malli vähentää jätettä, pienentää hiilijalanjälkeä ja suojelee vesistöjä. Tutustu, miten vastuulliset WelFur-sertifioidut turkistilat edistävät kiertotaloutta ja luovat arvoa biotaloudessa.

Turkistuotanto on kiertotalouden edelläkävijä maataloudessa, hyödyntäen tehokkaasti muiden alojen sivuvirtoja ja tuottaen arvokkaita sivutuotteita. Suomalainen turkiselinkeino käyttää rehuna 80% elintarviketeollisuuden sivutuotteita ja tuottaa lannoitetta 100 000 hehtaarille. Tämä resurssitehokas malli vähentää jätettä, maksimoi materiaalien arvon ja tarjoaa oppeja muille maatalouden sektoreille. Miten turkistuotannon kiertotalous vertautuu muihin maatalouden aloihin?

Turkistuotannon jätteetön malli edustaa modernia kiertotaloutta parhaimmillaan. Tässä mallissa kaikki materiaalit hyödynnetään tehokkaasti: eläinten ravinto koostuu elintarviketeollisuuden sivuvirroista, lannoitteet valmistetaan eläinten lannasta, ja sivutuotteet muunnetaan bioenergiaksi. Tuotantoprosessissa todella mikään ei mene hukkaan. Tutustu, miten suomalainen turkisala toteuttaa vastuullista kiertotaloutta ja vastaa nykyaikaisiin kestävän kehityksen vaatimuksiin.

Furfixin tiloissa Kaustisella järjestettävät turkisompelukurssit ovat löytäneet innokkaan yleisönsä. Kurssilaisia ohjaa alan pitkän linjan ammattilainen Lis-Mari Jansson, jolle aidot ja kestävät turkikset ovat elämäntyö. Kaustisella käynnistyneillä kursseilla on yhteys Pietarsaaressa vuosikymmeniä kestäneeseen ja vuonna 2019 päättyneeseen turkisalan koulutukseen, jota viimeisessä vaiheessa tarjosi Centria-ammattikorkeakoulu. Lis-Mari Jansson oli opettanut Pietarsaareen saapuneita opiskelijoita vuodesta 1987 lähtien ja jatkanut…

Suomalainen turkisala on kiertotalouden edelläkävijä, joka hyödyntää vuosittain 400 miljoonaa kiloa elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Turkiseläimet muuntavat ruokateollisuuden sivutuotteet arvokkaiksi nahoiksi, ja tuotannon omat sivuvirrat kierrätetään lannoitteiksi ja bioenergiaksi. Tämä vastuullinen toimintamalli minimoi jätteen syntymisen ja tukee kestävää kehitystä maaseudun elinvoimaisuutta vahvistaen. Miten turkisala käytännössä toteuttaa kiertotalouden periaatteita?