Arkistot

Suomensupin (Nyctereutes procyonoides) kasvatusta kokeiltiin Suomessa jo 1940-luvulla, mutta varsinaisesti kasvatus aloitettiin vasta 1970-luvulla. SUOMENSUPI Nykyään Suomi on maailman suurin suomensupinnahkojen tuottaja. Suomensupia kasvatetaan myös Puolassa. Kiinassa kasvatetaan kiinalaista supia, joka on samaa lajia, mutta polveutuu eri eläimistä. Suomensupin turkin väri vaihtelee valkoisesta ja vaaleanruskeasta punaruskeaan ja lähes mustaan. Koska tuotanto-oloissa ravintoa on tarjolla jatkuvasti,…

Turkiseläin on tuotantoeläin. Keväällä alkunsa saaneet pennut syntyvät alkukesästä. Lajista riippuen eläimet ovat 6-8 kuukauden ikäisiä, kun ne lopetetaan. Kevääseen ajoittuva turkiseläinten lisääntymisaika käynnistää tilan kiireisen ja suurta tarkkuutta vaativan tuotantokauden. Valtaosa ketuista siemennetään ja minkit paritetaan. Siemennys on herkkä ja vaativa työvaihe, jonka onnistumisella on suuri merkitys tilan tuotantokauden tulokseen. Siemennyksen jälkeen tuottaja keskittyy…

Turkiseläin on tuotantoeläin. Kasvattaja luo olosuhteet, joissa eläin voi hyvin ja kasvaa sekä pysyy terveenä. Hyvinvoiva eläin on tuottajan ylpeyden aihe. TÄLTÄ SIVULTA LÖYDÄT: HYVINVOIVA ELÄIN TUOTTAA PARHAITENMISTÄ TIETÄÄ MILLOIN ELÄIN VOI HYVIN? HYVINVOIVA ELÄIN TUOTTAA PARHAITEN Jos eläin kuitenkin sairastuu tai vahingoittuu, eläimen on saatava hoitoa viipymättä. Kasvattaja hoitaa ja lääkitsee eläimiä eläinlääkärin ohjeiden…

Ravinto vaikuttaa turkiseläimen hyvinvointiin, nahkan laatuun ja pentutulokseen. Rehun laatu, saatavuus ja hinta ovat turkistuotannon kriittisiä menestystekijöitä. Turkiseläin tarvitsee kasvaakseen samoja ravinteita kuin ihminen. Ravitseva rehu sisältää eläimen kasvu- ja kehityskauden mukaan kulloinkin tarpeellisen määrän lihaa, kalaa, viljaa, valkuaista, rasvoja ja vettä. Löysä rehu on hyvin vesipitoista; turkiseläin saakin osa tarvitsemastaan nesteestä ravinnon mukana. Tilan…

Turkiseläimet ovat tuotantoeläimiä, joita kasvatetaan tarkoitukseen soveltuvissa varjotaloissa ja halleissa. Varjotalot ovat pitkänomaisia katoksia, joiden keskikäytävän molemmilla puolilla on eläinten häkkirivit. Talot tarjoavat nimensä mukaisesti niissä kasvatettaville eläimille varjoisan suojan. Muista kotieläinsuojista poiketen niissä ei ole lämmitystä, sillä paksun talviturkin kasvattavat turkiseläimet eivät sitä kylmänäkään vuodenaikana tarvitse. Minkkejä kasvatetaan myös kasvatushalleissa, joissa on rinnakkain useampi…

Suomalainen turkiselinkeino on maailmalla sertifioinnin edelläkävijä. Vapaaehtoisen laatujärjestelmän tavoitteena on ylläpitää ja parantaa suomalaisilla turkistiloilla kasvatettavien eläinten hyvinvointia, tuotannon laatua ja turkiseläinkasvattajan ammattitaitoa. Suomalainen turkistuottaja toimii vastuullisesti ja hänen kasvattamansa eläimet voivat hyvin. Suomessa laki asettaa turkiseläinten pidolle vaatimuksia, joita täydentää elinkeinon oma sertifiointijärjestelmä. Sen päämääränä on ylläpitää ja parantaa suomalaisilla turkistiloilla kasvatettavien eläinten hyvinvointia,…

Vuodenaikojen vaihtelu rytmittää turkistilan toimintaa. Kevät ja syksy ovat kiireisiä aikoja, jolloin tiloilla tehdään töitä vuorokauden ympäri. Turkistilan työrytmi noudattaa vuosikiertoa, jossa tilan työt jakautuvat joka päivä toistuviin ja toisaalta vain tiettyyn vuodenaikaan osuviin töihin. Vuoden alussa tilan eläinkanta on pienimmillään. Nahkontakausi on juuri päättynyt ja jäljellä ovat tulevana keväänä lisääntymään jätetyt siitoseläimet. Näiden ruokintaa…

Turkiseläimet olivat maamme ensimmäisiä nisäkkäitä noin 10 000 vuotta sitten. Elinkeinonakin turkiksilla on pitkät perinteet Suomessa. Turkiseläimiä on kasvatettu maassamme jo yli 100 vuotta. Tuotannon ydinaluetta ovat Etelä- ja Keski-Pohjanmaa sekä ruotsinkielinen Pohjanmaa, missä sijaistee yhteensä yli 95 prosenttia tiloista. Tämän lisäksi turkistiloja on eri puolella Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomea. Turkistilojen määrä on laskenut ja…