TÄLTÄ SIVULTA LÖYDÄT:
Ala työllistää yli 3 000 ihmistä ja välitysmyynnin arvo on ollut 2010-luvulla keskimäärin 400-500 miljoonaa euroa vuodessa.
Se on merkittävä summa, kun ottaa huomioon, että elinkeino joutuu pärjäämään täysin markkinoiden ehdoilla ilman yhteiskunnalta saatua tukea.
Suhdannevaihtelut kuuluvat turkiselinkeinoon
Ketunnahan keskihinnasta muodostettu käyrä osoittaa, että hinta vaihtelee erittäin voimakkaasti. Yli 30 vuoden seurantajaksossa on havaittavissa ainakin yksi säännöllisesti toistuva piirre: mitä jyrkempi lasku, sitä nopeampi nousu. Alempi käyrä kuvaa minkin hintakehitystä, joka on ketun hintaa vakaampi.
1980-luvun alkupuolella ketun kysyntä oli kova ja tuotanto kymmenkertaistui muutamassa vuodessa. Ylitarjonnan ja yleismaailmallisen laman seurauksena hinta laski vuosikymmenen jälkimmäisen puoliskon ajan. Syksyllä 1989 huutokauppayhtiö myi kaikki tarjotut nahat hinnalla, jonka markkinat olivat valmiit maksamaan. Tuotanto laski ja huippuvuosien tuotantomäärästä oli jäljellä enää kolmannes. Markkina alkoi osoittaa tervehtymisen merkkejä.
1990-luvun alussa maailmantalous osoitti hidasta elpymistä. Ketun tuotantomäärä kasvoi ja Kiinasta alkoi kehittyä turkisten vientimaa markkinoita tuolloin dominoineen Venäjän oheen. Vuosikymmenen lopussa ruplan hinta romahti ja ketun hinta syöksyi jyrkästi.
2000-luvun alussa markkina elpyi nopeasti. Kiinan oman kettutuotannon kasvu lisäsi kansainvälistä kilpailua, jonka seurauksena hinta laski jälleen. Kiinan oma tuotanto ei kuitenkaan pystynyt vastaamaan kasvavaan kysyntään, ja hinta lähti pitkään voimakkaaseen nousuun syksyllä 2009.
2013 ketun hinta oli korkeammalla kuin koskaan. Tuon jälkeen hinta laski Suomen ja Kiinan ylituotannon sekä Kiinan talousvaikeuksien vuoksi jyrkemmin kuin koskaan aiemmin.
Minkin laskenut hinta on vetänyt ketunhinnan mukanaan kannattavuusrajan alle. Kaikkia tarjottuja nahkoja ei ole saatu myytyä. Tuottajat vähentävät tuotantoaan edellisvuoden ennätystuloksen jälkeen.
- Muualla verkossa
- Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2013