Ympäristön hyvinvointi
Turkiseläinten kasvatus on ympäristöluvanvaraista toimintaa.
TÄLTÄ SIVULTA LÖYDÄT:
Ympäristöviranomaiset tekevät turkistiloille valvontakäyntejä, jossa valvotaan ympäristöluvassa määrättyjen ehtojen noudattamista. Valvontaviranomainen on lupatyypin mukaan kunnan tai aluehallintoviraston ympäristönsuojeluviranomainen. Turkistilan lupaan kuuluu myös raportointivelvollisuuksia, joita viranomaiset seuraavat. Jos ympäristölupaa ei noudateta, ryhtyy valvontaviranomainen tilanteen vakavuuden mukaisiin toimenpiteisiin.
Lue lisää ympäristönsuojelulain valvonnasta tältä sivulta.
Suomalainen turkiselinkeino osallistuu aktiivisesti ympäristövaikutusten tutkimiseen ja toimintatapojen kehittämiseen
Turkisala on innovatiivinen toimija tehden pitkäjänteistä kehitys- ja tutkimustyötä. Vuonna 2021 käynnistyi Tassunjälki-hanke, jonka yhtenä tavoitteena on laskea tilakohtainen ympäristöjalanjälki hankkeeseen osallistuville turkistiloille. Hankkeessa rakennetaan ja tehostetaan myös turkiseläinten lannan ravinteiden kierrätyksen ympärillä olevia verkostoja ja pyritään edesauttamaan uuden turkiseläinten lannan ravinteiden kierrätystä edistävän liiketoiminnan syntymistä. Tassunjälki-hankkeen lannan ravinteiden kierrätys on yksi esimerkki kiertotalouden tuomista mahdollisuuksista. Tassunjälki-hankkeen rahoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma 2020–2022:n rahoitusosuudesta.
Itämeri-sitoumus Baltic Sea Action Groupille 2017–2020
Vuonna 2017 Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto teki nelikohtaisen Itämeri-sitoumuksen Itämeren hyvinvointia edistävälle Baltic Sea Action Groupille. Sitoumuksen tavoitteena oli kehittää fosforipitoisen turkiseläinten lannan käsittelymenetelmiä sekä käynnistää tutkimushankkeita yhteistyössä eri tutkimuslaitosten kanssa.
Sitoumuksen ensimmäinen kohta keskittyi elinkeinoon liittyvien kompostointiosuuskuntien harmonisointiin, joka aikataulutettiin toteutettavaksi vuonna 2019. Tavoitteena oli luoda lantaosuuskunnille parhaisiin käytettävissä oleviin menetelmiin perustuva toimintaprotokolla ja siten parantaa ravinteiden, erityisesti fosforin, hyötykäyttöä. Opas valmistui lokakuussa 2020 ja se jaettiin kaikille lantaosuuskunnille. Lantaosuuskunnille oli tarkoitus järjestää myös koulutustilaisuus, mutta nopeasti pahentuneesta koronatilanteesta johtuen sitä ei voitu toteuttaa.
Sitoumuksen toinen kohta liittyi vuosien 2018–2020 koulutuksiin, joiden painopisteenä oli turkistuotannon ympäristövaikutuksien vähentäminen ravinteiden osalta sekä Itämeren, vesistöjen ja ilmaston suojelutietouden lisääminen. Kalajoella järjestettiin 17.5.2018 turkisalan ympäristöpäivät, johon osallistui yli 50 henkeä. Koulutuksessa käytiin läpi, miten turkistila voi vaikuttaa ympäristöasioihinsa ja mikä vaikutus tuottajien tekemillä päätöksillä on Itämeren tilaan. Tilaisuus järjestettiin suomeksi ja simultaanitulkattiin ruotsiksi. Sitoumuskauden jälkeen tehtiin myös tuottajille suunnattu valumavesiohje, joka jaettiin turkistiloille. Fyysisiä tapaamisia ei vuosina 2020–2021 voitu koronan vuoksi järjestää.
Sitoumuksen kolmantena tavoitteena oli kehittää ja kaupallistaa turkiseläinten lantaa ja sen ravintoaineita. Hankkeen aikana kehitettiin turkiseläinten lannan, biohiilen ja turpeen sekoitukseen perustuva kasvualusta ja biohajoava laatikko kotipuutarhureille. Tuotetta markkinoi hankkeen rinnalla perustettu Bihii Oy. Hanke päättyi 31.12.2018.
Neljäntenä tavoitteena oli selvittää, kasvattaako turkiseläinten ruokinnassa käytetty zeoliitti typen sitoutumista ja vähentääkö se typen päästöjä. Turkisteho-hankkeessa tutkittiin mahdollisuuksia luoda alueellisia lannankäyttöratkaisuja, jotka olisivat sekä ympäristön (ilmasto-, rehevöitymis- ja happamoitumisvaikutukset) että kannattavuuden näkökulmasta järkeviä tapoja organisoida uudelleen turkiseläinten lannan käsittelyketjut. Hankkeen loppuseminaari pidettiin 11.10.2019. Loppuseminaariesitykset ja videotallenne loppuseminaarista on nähtävissä täällä. Hanke päättyi 31.12.2019.