Tehoa turkiseläinten lannan hyödyntämiseen - FIFURin, Luken ja SYKEn yhteishanke selvitti uusia tapoja lannan ravinnekierrätykseen ja energiantuotantoon

Turkistuotannossa muodostuu ravinteikasta lantaa, jonka roolia erityisesti fosforin kierrättämisessä voitaisiin tehostaa. Lannankäsittelyn muutos kohti prosessoituja kierrätyslannoitevalmisteita voisi mahdollistaa uusiutuvan energian tuotantoa ja ravinnekiertoa sivutuotteista ruoantuotantoon. Hyvillä ratkaisuilla vähennetään lannasta aiheutuvia päästöjä ilmaan ja vesiin ja luodaan samalla uutta liiketoimintaa.

FIFURin, Luonnonvarakeskus Luken ja Suomen ympäristökeskus SYKE:n yhteinen, kolmivuotinen Turkisteho-hanke (2016-2019) selvitti ansiokkaasti uusia malleja lannan sisältämien arvokkaiden ravinteiden kierrätykseen sekä energiantuotantoon lannasta. Hankkeen loppuseminaari pidetään 11.10. Helsingissä.

”Turkiseläinten lanta on hyvin fosforirikasta. Voidaan sanoa, että elinkeino istuu fosforipankin päällä. Turkiskasvatuksen ydinalueella on paljon kotieläintuotantoa ja näin ollen myös fosforia. Koko maailman mittakaavassa nykymuotoinen fosforin tuotanto on lähivuosikymmeninä tulossa tiensä päähän. Tällöin elinkeinot, joissa fosforia on runsaasti ja joissa on onnistuttu kehittämään tehokas tapa hyödyntää ketjussa oleva fosfori, nousevat arvoon arvaamattomaan”, sanoo FIFURin tutkimusjohtaja Jussi Peura.

Turkisteho-hankkeessa selvitettiin kolmea pääaihetta, joita verrattiin turkiseläinten lannan nykyisiin käsittelytoimiin:
1. Zeoliitin käyttö turkiseläinten rehussa, vaikutus mm. lannan typpi-fosforisuhteeseen sekä syntyneen lannan käytettävyys viljelykokeessa.
2. Biokaasutuotanto lannasta ja mädätteen jalostaminen väkevöidyiksi kierrätyslannoitevalmisteiksi, biokaasun energiakäytön vertailu (esim. lämmöntuottoon tai liikennepolttoaineeksi), kannattavuus ja ympäristövaikutukset.
3. Lannan pyrolysointi fosforin väkevöimiseksi, pyrolyysin kannattavuus osana prosessiketjua, pyrolysoidun lannan käyttö fosforilannoitteena ja ympäristövaikutukset.

”Pyrolysointi on täysin uutta asiaa, lannan pyrolysoinnista on hyvin vähän tutkimustietoa olemassa miltään eläinlajilta. Pyrolyysissä fosfori väkevöityy hiilijakeeseen, joka merkittävästi pienempänä massamääränä mahdollistaa fosforin kuljettamisen nykyistä selvästi kauemmas ja ehkä tulevaisuudessa myös hyödyntämisen uusilla alueilla”, Peura taustoittaa.

”Turkisteho-hanke on erinomainen esimerkki turkiselinkeinon ja tutkimuksen yhteistyöstä. Jo nyt voimme todeta, että esimerkiksi hankkeessa tehty pyrolyysitutkimus on pioneerityötä tulevaisuuden fosforin hyötykäytölle”, Peura sanoo.

Turkiselinkeinon peruslähtökohtana Turkisteho-hanketta käynnistettäessä oli rakentaa alueellisia kokonaisuuksia, jossa turkistuotantoalueen tarjoamat mahdollisuudet hyödynnettäisiin tehokkaasti. Turkisteho-hanke on vastannut tähän haasteeseen erinomaisesti kartoittamalla alueen turkislannan tuotantoa, sen nykyisiä ja tulevaisuuden prosessointimahdollisuuksia sekä tutkimalla näiden prosessien vaikutuksia sekä ympäristön että erityisesti toiminnan taloudellisten edellytysten näkökulmista. 

”Hankkeessa saadut tulokset ovat erittäin lupaavia ja mielenkiintoisia. Jo nyt on selvää, että monia hankkeen tuottamista tuloksista tullaan jatkokehittämään ja aikanaan siirtämään osaksi elinkeinon toimintaa”, tutkimusjohtaja Jussi Peura toteaa.

Loppuseminaarin videotallenne

Lisätietoja:
Jussi Peura, tutkimusjohtaja, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto FIFUR, p. 0400 637 255
Olli-Pekka Nissinen, viestintäjohtaja, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto FIFUR, p. 050 306 2374

Taustatietoa: FIFURin vastuullisuuskatsaus 2019