Kaikki kiertää
Turkistuotannossa mitään ei mene hukkaan. Teemme jätteestä arvotavaraa.
TÄLTÄ SIVULTA LÖYDÄT:
Mitään ei mene hukkaan
Turkistuotannossa mitään ei mene hukkaan. Turkiseläin syö sitä, mikä ei muille kelpaa ja siitä itsestään käytetään hyväksi kaikki lannasta luihin.
Turkiseläimille mieleinen rehu syntyy teurassivuotteista. Niiden ravinnosta noin 40 prosenttia on lihanjalostuksen ja runsaat 20 prosenttia kalanjalostuksen sivutuotteita.
Ihmiselle kelpaamattomien sivutuotteiden päätyminen eläinrehuksi tekee jätteestä arvotavaraa: kustannuksia aiheuttavan jätteen hävittämisen asemasta lihanjalostaja voi myydä sivutuotteensa rehuteollisuudelle.
Turkiseläinten kasvatuksessa laadukas nahka on päätavoite, mutta ruhon muillakin osilla on arvoa: ettei mitään menisi hukkaan, päätyvät turkiseläinten ruhotkin 100-prosenttisesti kiertoon.
Nahkonnan yhteydessä nahasta ja ruhosta otetaan talteen rasva, josta valmistetaan biopolttoainetta. Eläinrasvasta syntyy rikitöntä biodieseliä, jolla turkistilan ruokintatrukki kulkee puhtaasti. Biodieselin määrä on vielä pieni, mutta kasvaa koko ajan. Loppuruhosta valmistetaan luujauhoa, joka on oiva kalsiumlisä turkiseläimen rehussa.
Kun rehu on kiertänyt lannaksi ja kompostoitu, kelpaa se lannoitteeksi. Turkiseläinten lantaa syntyy vuodessa noin 200 000 tonnia, josta suurin osa käytetään kompostoituna peltoviljelyssä.
Kiertotalous turkisalalla
Turkisnahoista valmistetaan pitkäikäisiä pukineita. Turkis kestää oikein säilytettynä käytössä jopa 30-50 vuotta. Se voidaan muodistaa uudelleen pariinkin kertaan ja siirtyy usein sukupolvelta toiselle, toisin kuin pikamuotivaatteet. Turkis ei sisällä muovia ja alkaa maatua jo 30:ssä päivässä. Aito turkis maatuu samaan tapaan kuin tammen tai pajun lehdet.
Elintarviketeollisuuden sivutuotteita, rehukalaa ja turkiseläinten ruhoja hyödynnetään rehun tuotannossa.
Turkiseläinten rasvasta tuotetaan rikitöntä biodieseliä.
Lannasta saadaan fosfori ja typpi hyötykäyttöön: kompostoinnin jälkeen lannoitetta pelloille tai jalostettuna kasvualustoja kasvihuoneisiin, viljelylaatikoihin tms. Kasvualustoissa riittää ravinteita koko kasvukaudelle ja ne pystyvät sitomaan itseensä paljon vettä. Ne soveltuvatkin hyvin myös kaupunkiviljelyyn.
Lannan biokaasusta saadaan energiaa. Se on potentiaalinen energianlähde myös energiaintensiiviselle teollisuudelle kuten metallinjalostukselle.
Varjotalojen katoilla on paljon pinta-alaa aurinkoenergian tuottamista varten.
Ladattavat materiaalit:
- Muualla verkossa
- Mitään ei mene hukkaan
Elinkeinossa on paljon mahdollisuuksia
Entinen kansanedustaja ja jääkiekkoseura Jokerien toimitusjohtaja, Leena Harkimo, aloitti turkiselinkeinon parissa keväällä 2016.
Harkimo vie tietoa eteenpäin myös turkisalan myönteisistä vaikutuksista niin työllisyyteen kuin muillekin elinkeinoille, puhumattakaan ympäristöstä.
”Suomessa pitää ymmärtää turkislannan mahdollisuudet vaikkapa kukkien ja vihannesten kasvualustana. Ja kun teurasjätteet ovat ongelma elintarviketeollisuudessa, ne ovat turkistuottajille raaka-ainetta. Turkiseläimet auttavat merkittävästi jopa Itämeren suojelussa, kun kalastajien nostamien silakoiden mukana sieltä poistuu myös 150 tonnia fosforia vuosittain.” Vertailun vuoksi Helsingin Viikinmäen puhdistamon kuormitus on n. 20-25 tonnia fosforia vuodessa.
