Ruokinta kasvun mukaan
Ravinto vaikuttaa turkiseläimen hyvinvointiin, nahkan laatuun ja pentutulokseen. Rehun laatu, saatavuus ja hinta ovat turkistuotannon kriittisiä menestystekijöitä.
TÄLTÄ SIVULTA LÖYDÄT:
Turkiseläin tarvitsee kasvaakseen samoja ravinteita kuin ihminen. Ravitseva rehu sisältää eläimen kasvu- ja kehityskauden mukaan kulloinkin tarpeellisen määrän lihaa, kalaa, viljaa, valkuaista, rasvoja ja vettä. Löysä rehu on hyvin vesipitoista; turkiseläin saakin osa tarvitsemastaan nesteestä ravinnon mukana.
Tilan rutiineista riippuen eläimet ruokitaan kerran tai kahdesti päivässä. Rehun jakeluun käytetään säiliöllä varustettua trukkia. Annoskoko on tarkkaan laskettu, mutta siitä voidaan eläimen ruokahalun vaihdellessa poiketa. Yksilöllinen ruokinnan ansiosta eläimet eivät liho, eikä rehua mene hukkaan.
Valtaosa turkistiloista tilaa rehun sen valmistukseen erikoistuneesta rehukeittiöstä, joka toimittaa rehun tilalle säiliöautolla päivittäin.
Rehun osuus turkiseläinten tuotantokustannuksista on noin 60 prosenttia.
Sivutuotteiden käyttö vaikuttaa myönteisesti ympäristöön. Roskakalan pyytäminen turkiseläinten ravinnoksi puhdistaa Itämerestä typpeä elinkeinon typpipäästöjä enemmän.
Kuvagalleria:
Ympäristövaikutuksia
Minkin- ja ketunrehu koostuu suurimmilta osin teurassivutuotteista (arkipuheessa teurasjätteestä), joka ei kelpaa ihmisravinnoksi ja n.s. roskakalasta, joka pyydetään Itämerestä. Turkiselinkeino käyttää vuosittain rehua noin 240 miljoonaa kiloa (vuosi 2021).
Vuosittain turkiseläinten ravinnoksi päätyy 120 miljoonaa kiloa teurassivutuotteita, jotka luokitellaan ongelmajätteeksi, ja jotka jauhetaan turkiseläinten rehuksi. Kun hyödynnetään teurassivutuotteita rehuun, laskevat ihmisravinnoksi jalostettujen lihatuotteiden vuosittaiset hinnat. Rehuun käytetään myös 45 miljoonaa kiloa kalaa ja kalasivutuotteita sekä 42 miljoonaa kiloa viljaa (vuosi 2020).
Sivutuotteiden käyttö vaikuttaa myönteisesti ympäristöön. Roskakalan pyytäminen turkiseläinten ravinnoksi puhdistaa Itämerestä typpeä elinkeinon typpipäästöjä enemmän. Suomessa ammattikalastajat poistavat vuosittain 500 tonnia fosforia ja 1600 tonnia typpeä, jotka aiheuttavat rehevöitymistä Itämeressä. Kaksi kolmasosaa roskakalasaaliista päätyy turkiseläinten rehuksi.