Turkis on uusiutuva luonnonvara.  Turkiseläinten rehu koostuu kala- ja lihateollisuuden teurasjätteistä, jotka eivät muille kelpaa. Turkiseläinkasvatuksen sivutuotteena syntyy biokaasua ja -dieseliä sekä lantaa, joka pitää keinolannoitteiden käytön alhaisena. Roskakalan käyttö vähentää Itämeren rehevöitymistä.

Keinoturkis valmistetaan fossiilisista polttoaineista, toisin sanoen uusiutumattomista luonnonvaroista. Ympäristölle vahingollisen ja energiaa kuluttavan prosessin tuloksena syntyy pukineita, joiden tuntu ja lämmittävyys eivät ole sama kuin luonnonmateriaaleilla. Keinoturkisten valmistusprosessi on ympäristölle, eläimille ja ihmisille vahingollinen.  Näiden öljyperäisten tuotteiden käyttöikä on sitä paitsi kymmenen kertaa lyhyempi kuin luonnonmateriaalien.

”Kumpi on parempi: aito turkis vai keinoturkis? Vasta kun teemme vaatevalintojamme rehellisesti kaikkiin kysymyksiin vastaten, alamme olla lähellä kestävää ajattelutapaa”, päättää Dalén, Svensk Minkin (minkinkasvattajien liiton) toiminnanjohtaja.