Turkiselinkeinon merkitys maakunnille on merkittävä – tulevaisuuden turvaaminen on elinehto
”Taantumavuosien jälkeen meidän täytyy huolehtia talouskasvusta kehittämällä esimerkiksi liikenneinfraa ja panostamalla koulutuksella ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen. Kaikkein huonoin vaihtoehto olisi asettaa kasvulle esteitä lainsäädännöllä tai byrokratialla. Turkiselinkeino tarvitsee ympärilleen ilmapiirin, joka luo uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen sekä vahvistaa yrittäjien ja yritysten uskallusta investoida”, Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula sanoo.
Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla maakunnan kehittämistä ohjaa älykkään erikoistumisen strategia, joka perustuu alueen luonnonvarojen, energia-alan, kemian osaamisen ja digitalisaation innovatiiviseen yhdistämiseen. Tässä kokonaisuudessa turkistuotannolla on oma tärkeä sijansa.
Kymmenien miljoonien verotulot kunnille
Maakuntajohtaja esittelee lukuja, jotka osoittavat konkreettisesti turkiselinkeinon taloudellisen merkityksen neljälle pohjalaismaakunnalle; Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle, Keski-Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalla erityisesti maakunnan eteläosalle. Pohjanmaalla sijaitsee 53 prosenttia maamme turkistiloista. Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku on 18, Keski-Pohjanmaalla 16 ja Pohjois-Pohjanmaalla 8.
Vuonna 2016 turkiselinkeino maksoi veroja ja maksuja Pohjanmaalla 78 miljoonan euron edestä, Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku oli 30 miljoonaa, Keski-Pohjanmaalla 29 miljoonaa ja Pohjois-Pohjanmaalla 18 miljoonaa.
Elinkeinosta saatu kunnallisveron tuotto oli Pohjanmaalla 18 miljoonaa, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla molemmissa 7 miljoonaa sekä Pohjois-Pohjanmaalla 4 miljoonaa. Kyseessä on siis kymmenet miljoonat eurot, joilla kunnissa tuotetaan esimerkiksi päivähoito-, koulu- ja vanhuspalveluita sekä huolehditaan teistä ja rakennuksista.
Elinkeinon kokonaistyöllisyys oli pohjalaismaakunnissa yhteensä reilut 5 200 henkilötyövuotta, minkä lisäksi alalla on välillisesti iso työllisyysvaikutus.
”Keski-Pohjanmaan erityisyyksiin kuuluu se, että sen lisäksi että turkiselinkeinolla on maakunnassa pitkä historia, meillä on merkittävää alaan liittyvää tutkimusta ja koulusta”, Ylikarjula viittaa Kannuksessa toimivaan Luova Oy:n tutkimustilaan, jonka osakkaita ovat Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto, Luonnonvarakeskus, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ja MTK Keski-Pohjanmaa.
”Turkikset viennin kultakimpaleita”
Turkistalous on ollut myös osaltaan nostamassa Keski-Pohjanmaan työllisyysastetta Manner-Suomen korkeimmaksi luvun ollessa maan huippua naapurimaakunnissakin.
”Eikä pidä unohtaa sitäkään, että turkiselinkeinon nettovientitulot vuonna 2016 olivat 302 miljoonaa euroa. Elämme läntisellä vientirannikolla, missä Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ovat olleet historiallisesti vahvoja vientimaakuntia. Turkikset kuuluvat viennin kultakimpaleisiin”, Ylikarjula kehuu.
Voimakas syklisyys kuuluu turkisalaan. 2016 oli nettovientituloiltaan 2010-luvun heikompia vuosia, kun parhaana vuonna 2013 nettovientitulot olivat peräti 810 miljoonaa euroa.
Kansainvälistä keskustelua seuranneena Jukka Ylikarjula on tyytyväinen myös siihen, miten turkisala Suomessa kehittää eläinten, ihmisten ja ympäristön hyvinvointia.
”Kansainvälisestä näkökulmasta Suomi kuuluu maihin, joissa tilat kiinnittävät näihin asioihin huomiota esimerkillisesti. Kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteisiin puolestaan sopii mainiosti se, että turkiseläinten ravintona käytetään rehukalaa, joka muuten jäisi rehevöittämään vesistöjä”, hän kiteyttää.*
*Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan 2/2018 Turkistalous-lehdessä.