PSTK:n nahkanäyttely 2017

Näyttelyvieraita tuli ja meni, puoleen päivään mennessä arviolta 300 henkilöä oli vieraillut näyttelyssä ja moni tuli paikalle sopivasti iltapäivän palkintojenjakoon. Tänä vuonna esillä oli 103 minkkierää, 180 kettuerää ja 32 supierää. Minkkieriä oli lähes tuplaten enemmän kuin vuosi sitten ja kettueriä hiukan vähemmän. Erikoistyyppejä edustavia kettunippuja oli aiempaa enemmän. Suomensupissa nähtiin myös huomattavasti suurempi määrä nahkoja.

Stefan Saaristo ja Björn Eriksson Saga Fursilta toivat huutokauppayhtiön terveiset markkinakatsauksen muodossa. Myös Sagan uusista kotisivuista kerrottiin. Saaristo kertoi mm., että markkinoilla on kysyntää ketulle, mutta että minkkipuolella on vielä epävarmempaa. Viime vuosina näkyvillä ollut trendi, joka edelleen kasvaa, on turkisasusteiden kysyntä.

Hannu Kärjä, PSTK:n toiminnanjohtaja, antoi hyvän yleiskatsauksen nahkojen arvostelusta.

MINKKI

Mustassa minkissä laatu oli samalla tasolla kuin aikaisemmin. Mitä tulee Sapphire ja Silver Blue -väreihin, on kehitys ollut huimaa ja nyt nahkojen laatua leimaa kirkkaampi sininen väri. Suurin minkkiryhmä oli valkoinen, jossa kehitys oli hyvin nähtävillä, mutta vielä voidaan parantaa massan tiiveyttä.

Ruskeiden minkkien määrä oli tänä vuonna pienempi kuin aiemmin ja myös Cross -minkkejä toivotaan mieluusti useampia lotteja verrattavuuden parantamiseksi. Palomino oli uusi tulokas tämän vuoden kilpailussa ja myös siinä on laadullisia kehitystarvetta, varsinkin massakkuudessa. Tuomarit totesivat yleisesti, että minkin peitinkarva tänä päivänä on riittävän lyhyttä: lyhyempää ei tarvita.

KETTU JA SUOMENSUPI

Ketturyhmissä, joissa oli 180 kettuerää, sinikettu ja shadow olivat yleisesti hyvälaatuisia ja laadun tasaisuus oli silmiinpistävää. Kuitenkin peräänkuulutetaan vielä jämäkkyyttä massaan. Näyttelyihin tulleet hopeaketunnahat olivat huippulaatua. Niissä on tärkeintä hyvän silkkisyyden säilyttäminen. Silkkisyyttä voidaan vielä jossain määrin parantaa – se on tämän kettutyypin tärkein ominaisuus.

Myös Golden Island ja Bluefrost -nahat olivat huippulaatua kärkipään osalta ja edustivat oikeaa tyyppiä. Muiden lajiristeytysten osalta toivottiin laatua varsinkin pohjavillaan.

Supilotteja näyttelyssä oli kaiken kaikkiaan 32. Kuten siniketussa, myös supinnahkojen massakkuutta tulisi lisätä.

Jari Holman turkistila oli tänä vuonna mukana kilpailussa toista kertaa. ”Viime vuonna ei mennyt mitenkään erityisen hyvin, mutta tänä vuonna veimme ensimmäisen palkinnon yhdessä luokassa”, sanoo Holma. Jari ja hänen isänsä vierailivat myös SÖP:n näyttelyssä Uudessakaarlepyyssä viime viikolla.

”On hyvä käydä näyttelyissä, jotta voi verrata omia nahkojaan muitten nahkoihin. Tapaat muita tuottajia, jotka kertovat omista kokemuksistaan ja vuosien mittaan voit parantaa omaa tulostasi”, hän lopettaa.

Teksti Ida Strandberg