Puolet suomalaisista kannattaa kotimaista, sertifioitua turkiselinkeinoa – kannatus nousi tuoreessa Taloustutkimuksen väestökyselyssä viime vuodesta

”Väestökyselyn tulokset vahvistavat jälleen kerran, että suomalaisella turkiselinkeinolla on kansalaisten tuki. Luonnonmateriaalien kannatus viestii puolestaan siitä, että ihmiset haluavat tehdä vastuullisia ja kestäviä vaatevalintoja. Turkis biohajoavana luonnonmateriaalina kuuluu kestävien valintojen joukkoon”, FIFURin toiminnanjohtaja Marja Tiura sanoo.

Taloustutkimus teki kyselyn aikavälillä 28.3.–8.4.2022, puhelinhaastatteluja oli 1003 ja otos on 15–79-vuotiasta väestöä edustava.

FIFURin riippumattomilla tutkimusyrityksillä teettämissä väestökyselyissä turkiselinkeinon kannatus (erittäin tai melko myönteisesti suhtautuvat) on vaihdellut 46–65 prosentin välillä vuosina 2009–2022. FIFUR on käyttänyt samantyyppistä kysymyksenasettelua vuodesta toiseen vertailukelpoisuuden takaamiseksi.

Tuloksista on nähtävissä, että Etelä-Suomen, Länsi-Suomen ja Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueilla turkiselinkeinon kannatus nousee reilusti yli 50 %, ollen jopa 58 %, kun taas Helsinki-Uusimaa-suuralueella kannatus on hieman matalampi. On todennäköistä, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella turkiselinkeino tunnetaan paremmin ja sitä kautta kannatus on suurempi.

Merkillepantavaa tuoreen väestökyselyn tuloksissa on, että ”ei osaa sanoa” -vastausten ryhmä on kutistunut kahdeksasta kolmeen prosenttiin. Kielteisesti suhtautuvien (erittäin tai melko kielteiset) osuus oli tämän kevään kyselyssä yhteensä 48 %. 

”Se, että ala jakaa mielipiteitä, näkyy entistä selvemmin tuloksissa. Sinänsä on arvokasta, että ihmisillä on selkeät mielipiteet ja niiden muodostamiseen on ehkä otettu selvää turkisalasta”, FIFURin viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen toteaa.

Vuosikymmenen väestökyselyhistoriasta näkee, että elinkeinon kannatus on ollut suurinta niiden vuosien jälkeen, kun suurien suhdannevaihtelujen alalla vientitulot ovat olleet suurimmat. Kun taas alan vientitulot ovat olleet suhdanteista johtuen pienemmät, on myös väestökyselyissä kannatus ollut hieman pienempi. 

Tuoreen väestökyselyn hienoiseen kannatusnousuun ovat voineet vaikuttaa myös uutisoinnit viime vuonna virkistyneestä turkisnahkojen kaupasta sekä elinkeinon onnistunut koronan torjunta.

FIFURin jäsentuottajat pääsivät vuodenvaihteessa 2021–2022 ensimmäisinä toimijoina EU:ssa rokottamaan siitosminkit koronaa vastaan. Minkkien rokotukset tehtiin FIFURin ja Helsingin yliopiston tutkijaryhmän yhteishankkeessa kehittämällä ja turkiselinkeinon täysin rahoittamalla minkkien koronavirusrokotteella, jolle Ruokavirasto myönsi käyttöluvat 2021. 

Tuottajien ja tilojen tiukan koronasuojauksen ansiosta Suomen turkistilojen minkeillä ei ole todettu yhtään eläimen koronatartuntaa EU:n määräämässä testaus- ja torjuntaohjelmassa. Ohjelma jatkuu kevääseen 2023 saakka.

”Olemme tyytyväisiä, että turkiselinkeinon pitkäjänteinen vastuullisuustyö näkyy kyselyissä selkeänä kannatuksena vuodesta toiseen. Jatkamme työtä elinkeinon tunnettuuden lisäämiseksi ja, että tuotantoeläinalojen asioista puhuttaisiin yleensäkin faktapohjalta”, sanoo toiminnanjohtaja Marja Tiura.

Lisätietoja:
Marja Tiura, toiminnanjohtaja, FIFUR, 050 511 3060
Olli-Pekka Nissinen, viestintäjohtaja, FIFUR, 050 306 2374

Liite:
Taloustutkimuksen väestökysely: Aikuisväestön mielipiteet turkiseläinkasvatuksesta, 21.4.2022
*Pyöristyksistä johtuen prosenttiluvut joidenkin vastausten yhteenvedossa voivat olla yli 100 %.

_______________________________________________________________________

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry - FIFUR on turkiselinkeinon emoyhdistys ja jäsentensä edunvalvonta- ja koulutusjärjestö. Ammattitaitoista turkiseläinkasvatusta on harjoitettu Suomessa jo yli sata vuotta ja liitto on perustettu vuonna 1928. Liiton alueyhdistyksiin kuuluu kaikkiaan 581 jäsenyritystä, joilla on yli 600 turkiseläinten kasvatuspaikkaa. Liitto ja tuottajat omistavat enemmistön kotimaisesta markkinointi- ja huutokauppayhtiö Saga Furs Oyj:sta. Suomen turkiselinkeino on maailmalla sertifioinnin edelläkävijä. Vapaaehtoisen, vuonna 2005 aloitetun laatujärjestelmän tavoitteena on ylläpitää ja parantaa suomalaisilla turkistiloilla kasvatettavien eläinten hyvinvointia, tuotannon laatua ja turkiseläinkasvattajan ammattitaitoa.