Enemmistö (55 %) tukee kotimaista, sertifioitua turkiseläinkasvatusta ja 84 % kannattaa luonnonmukaisia vaatemateriaaleja

Taloustutkimus toteutti kyselyn (n=1007) telebus-kyselynä helmikuun puolivälissä. 41 % kyselyyn vastanneista suhtautui kotimaiseen turkiseläinkasvatukseen melko myönteisesti ja 14 % erittäin myönteisesti. Ei osaa sanoa-vastausten osuus laski kuudesta neljään prosenttiyksikköön ja muutos siirtyi turkiselinkeinon kannatukseksi.
 

Lisäksi kysyttiin mielipiteitä luonnonmateriaalien käytöstä vaatetuksessa ja salakuvauksista tuotantoeläintiloilla. 84 % vastaajista suhtautuu myönteisesti (32 % erittäin myönteisesti ja 52 % melko myönteisesti) luonnonmateriaalien käyttöön. Vuonna 2019 vastaava luku oli 93 %. Pieni lasku voi johtua siitä, että tämän vuoden kysymyksessä mainittiin esimerkkeinä nahka, turkis ja villa, jotta vastaajat varmasti tietävät, mitä luonnonmateriaalilla tarkoitetaan.
 

Salakuvauksiin suhtautui melko tai erittäin kielteisesti yhteensä 83 % vastanneista (81 % vuoden 2019 kyselyssä).
 

”Väestökyselyn tulokset vahvistavat jälleen kerran, että suomalaisella turkiselinkeinolla on enemmistön tuki ja ihmiset ottavat asioista selvää yli joidenkin yksipuolisten kohujuttujen. Luonnonmateriaalien kannatus kertoo, että ihmiset haluavat tehdä vastuullisia ja kestäviä vaatevalintoja. Turkis biohajoavana luonnonmateriaalina kuuluu kestävien valintojen joukkoon”, FIFURin toiminnanjohtaja Marja Tiura sanoo.
 

”Kyselymme tulokset kertovat samaa viestiä muiden tuoreiden gallup-tulosten kanssa, jotka osoittavat eduskunnan ja väestön enemmistön hyväksyntää turkiselinkeinolle”, Tiura jatkaa.

Lännen Median eduskuntakyselyssä 60 % vastanneista kansanedustajista tuki suomalaista turkistarhausta (Lännen Media 8.2.2020). Iltalehden Taloustutkimukselta tilaamassa väestökyselyssä (IL 20.2.2020) oli hieman eri kysymyksenasettelu, mutta 68 % vastanneista halusi kotimaisen turkistarhauksen jatkuvan.
 

FIFURin riippumattomilla tutkimusyrityksillä teettämissä väestökyselyissä elinkeinon kannatus on vaihdellut 46-65%:n välillä vuosina 2009-2020. FIFUR on käyttänyt samantyyppisiä kysymyksenasetteluja vertailukelpoisuuden takaamiseksi.
 

Fakta: Turkiselinkeinon kansantaloudellinen merkitys
• Turkisala tuo vuosittain merkittävästi vientituloja Suomeen. Viennin arvo oli 317 miljoonaa euroa vuonna 2018; enimmillään 810 miljoonaa euroa vuonna 2013. 
• Turkiselinkeinon suora työllisyysvaikutus on 4695 henkilöä.
• Turkisala tuotti vuonna 2018 veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja Suomeen 139 miljoonaa euroa. Verovuoden 2019 tilastointi on vielä kesken.

Lähde: Turkiselinkeinon tilastot 2019 (Taloustutkimus Oy)
 

Lisätietoja:
Marja Tiura, toiminnanjohtaja, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto FIFUR, P. 050 511 3060
Olli-Pekka Nissinen, viestintäjohtaja, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto FIFUR, P. 050 306 2374

 

_______________________________________________________________________

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry - FIFUR on turkiselinkeinon emoyhdistys ja jäsentensä edunvalvonta- ja koulutusjärjestö. Ammattitaitoista turkiseläinkasvatusta on harjoitettu Suomessa jo yli sata vuotta ja liitto on perustettu vuonna 1928. Liiton alueyhdistyksiin kuuluu kaikkiaan 676 jäsenyritystä, joilla on noin 750 turkiseläinten kasvatuspaikkaa. Liitto ja tuottajat omistavat enemmistön kotimaisesta markkinointi- ja huutokauppayhtiö Saga Furs Oyj:sta. Suomen turkiselinkeino on maailmalla sertifioinnin edelläkävijä. Vapaaehtoisen, vuonna 2005 aloitetun laatujärjestelmän tavoitteena on ylläpitää ja parantaa suomalaisilla turkistiloilla kasvatettavien eläinten hyvinvointia, tuotannon laatua ja turkiseläinkasvattajan ammattitaitoa.
 

Aineisto: Taloustutkimus Oy:n väestökysely turkiseläinkasvatuksesta