DNV - ISO 9001 Quality System Certification

Q&A – Asiaa turkiselinkeinon valvonnasta

16.6.2020
Usein kysytyt kysymykset ja vastaukset turkiselinkeinon valvonnasta. Turkiselinkeinon valvonta on viime aikoina herättänyt keskustelua, sillä Ruokaviraston tekemän viranomaisvalvonnan osuus on laskenut.

Q&A – Asiaa turkiselinkeinon valvonnasta 

Miksi Suomessa on edelleen turkistuotantoa?
Turkistuotanto on elinvoimainen suomalainen elinkeino, jota kehitetään aktiivisesti. Elinkeino on merkittävä alueellinen työllistäjä ja ekosysteemin luoja. Turkistuotanto on Suomelle myös vientitulojen lähde, vuonna 2019 summa oli 312 miljoonaa euroa.

Kuinka turkiselinkeinoa valvotaan?
Turkiselinkeinolla on käytössään kolmikantainen valvontajärjestelmä. Valvontajärjestelmällä pyritään varmistamaan turkistilan kaikkien osa-alueiden mahdollisimman laaja valvonta. Aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit vastaavat tilojen valvonnasta virallisten EU-eläinten hyvinvointitarkastusten kautta. Ruokavirasto seuraa valvontojen toteutumista ja kokoaa vuosittain yhteenvedon koko maan eläinsuojelutarkastusten tuloksista. Valvontojen tuloksista raportoidaan myös Euroopan komissiolle. 

Ympäristöhallinto (AVI ja kunnat) vastaavat ympäristön suojeluun liittyvän toiminnan valvonnasta. Baltic Controllin alihankkijana toimiva Luova Oy toteuttaa tilojen auditoinnit ja WelFur-mittaristoon liittyvät auditoinnit.  
FIFUR täydentää omalla valvonnallaan Ruokaviraston viranomaisvalvontaa.

Mikä WelFur?

WelFur on puolueettomien hyvinvointitutkijoiden ja 7 eurooppalaisen riippumattoman yliopiston laatima eläimen hyvinvointiin keskittyvä mittaristo, jota käytetään tiloilla ketun ja minkin hyvinvoinnin arvioimiseen neljällä tärkeällä alueella eri vuodenaikoina: hyvä ruokinta, hyvä kasvatusympäristö, tarkoituksenmukainen käyttäytyminen ja hyvä terveys. WelFur tukee ja täydentää Suomessa jo vuonna 2005 aloitettua Finnish Standards sertifiointijärjestelmää, varsinkin eläinten hyvinvointiin liittyvissä kriteereissä. Luova Oy:n toimeksiantaja WelFur-auditoinneissa on johtava eurooppalainen tutkimus- ja sertifiointiyritys Baltic Control®.

Mikä on Finnish Standards -sertifikaatti?

Suomi on ollut edelläkävijämaana turkistilojen sertifioinnissa jo kymmenen vuoden ajan. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto FIFUR aloitti vuonna 2005 sertifiointijärjestelmän kehittämisen yhdessä tärkeimpien sidosryhmiensä kanssa. Vaikka osallistuminen on vapaaehtoista, yhä useampi tuottaja haluaa tehdä sertifioitua laatutyötä. 

Turkistilasertifiointi pitää sisällään kaikki tilan toiminnan osa-alueet: eläinten terveys ja hyvinvointi, kasvatusolosuhteet, rehuhuolto, jalostus, ympäristönhoito, tilahygienia, koulutus ja varautuminen poikkeusoloihin. Syksyllä 2019 liiton jäsentiloista 95,3 % oli sertifioinnin piirissä.

Miten FIFUR tekee tilavalvontaa?

FIFURin tilanvalvonta täydentää lainsäädäntöön perustuvaa Ruokaviraston viranomaisvalvontaa. Mikäli puutteita havaitaan, saa tuottaja lyhyen määräajan mahdollisten puutteiden korjaamiseen, ja mikäli näin ei tapahdu, menettää tila sertifikaattinsa.

Miten viranomaisvalvontaa tehdään? 

Ruokavirastonaluehallintovirasto vastaa Suomessa usean eläintuotantoalan, myös turkistuotannon viranomaisvalvonnasta. Viranomaisvalvonta on tärkeä osa turkiselinkeinon valvontajärjestelmää, josta hyötyy sekä tuotantoeläimet että tuottaja. 

Miten tilat valikoidaan tarkastuksen kohteeksi? Miksi käyntien määrä on pudonnut?

Tarkastuksen kohteeksi valitaan vuosittain tietty osuus tuotantoeläintiloista. Neljännes tiloista valikoituu tarkastuksen kohteeksi satunnaisotannalla, loput riskiperusteisesti perustuen tavoitetta huonompaan menestymiseen aikaisemmilla auditointikäynneillä – käytännössä sellaisilla tiloilla tehdään tehostetusti tarkastuksia, jonka toiminnassa on ollut huomauttamista. Ruokaviraston aluehallintovirastojen tarkastuskäyntien määrä riippuu Ruokaviraston aluehallintoviraston omista resursseista.

Mitä poikkeamia turkistiloille tehdyissä eläinsuojelutarkastuksissa on havaittu?

Tarkastuksia on tehty turkistiloille vuodesta 2001 lähtien. Poikkeamamäärät ovat vaihdelleet 6–61 % välillä. Yleisimmät poikkeamat turkiselinkeinon otantaperusteisissa eläinsuojelutarkastuksissa ovat liittyneet esimerkiksi kirjanpitopuutteisiin lääke- ja kuolleisuuskirjanpidossa, kettujen purukapuloihin ja pohjaverkon kuntoon. 

Miten FIFUR varmistaa rikemäärien pienenemisen tulevaisuudessa?

Elinkeino on panostanut rikkeiden määrän laskuun päivittämällä turkisalalla käytössä olevaa sertifiointikriteeristöä, ottamalla käyttöön eläinten hyvinvointia mittaavan WelFur-mittariston sekä lisäämällä tiloilla tehtäviä tarkistuskäyntejä kerran vuodessa tapahtuvaksi. Jokaisella tilalla käydään vähintään kerran vuodessa.