Maahanmuuttajien työpanos on elinehto turkistaloudelle

28.3.2017

Halsualaisen Marko Meriläisen turkistilalle saapuivat ensimmäiset maahanmuuttotaustaiset työntekijät noin 15 vuotta sitten. Ilman maahanmuuttoperäistä työvoimaa Meriläisellä ei olisi tarjota työpaikkoja edes suomalaisille.

”Periaatteessa työpaikkoja ei enää olisi ollenkaan, jos maahanmuuttajia ei olisi tullut. Ei meillä ainakaan olisi mitään mahdollisuuksia”, hän toteaa.

Maahanmuuttajat löysivät tilan       

Kaupunkien imu osuu voimakkaasti Keski-Pohjanmaalle. Meidän alueella ei ole enää ketään, nuoriso on lähtenyt pois”, Meriläinen huomauttaa. Nuoret osaajat muuttavat valmistuttuaan pois maaseudulta ja tästä syystä motivoinutta paikallista työvoimaa on ollut vaikea löytää.

Jo vuosia tilan työllistämissuunta on ollut sellainen, että Meriläisen ei ole tarvinnut etsiä työntekijöitä, vaan maahanmuuttajat ovat löytäneet hänet. Motivoituneita tulijoita olisi enemmän kuin mitä tilalla on mahdollista ottaa vastaan.

Tilan kiireellisimmät kaudet ovat siemennys ja paritus, rokotukset ja vierottaminen sekä nahkonta. Tällöin tilan työmäärä moninkertaistuu ja tilalle saapuu ulkomailta kausiluontoisia asiantuntijoita, mutta myös suorittavaa työtä tekeviä työntekijöitä. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat Meriläisen mukaan kovakuntoisia, heidän työmotivaationsa on kova ja työn lopputulos on laadukasta.

Ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat todistaneet tehokkuudellaan Meriläiselle, että heistä kannattaa pitää kiinni. Kauden kiireellisyydestä riippuen turkistilan katon alla työskentelee samanaikaisesti minimissään noin 40 ja maksimissaan noin 60 työntekijää.

Yhteistyön tärkeys

Marko Meriläisen tilan työntekijöistä 30–40 prosenttia on vakituisessa työsuhteessa ja 60–65 prosenttia sesonkityöntekijöitä. Jokaista kiireellistä sesonkia kohden tilalle saapuu asiantuntijoita, joiden osaaminen vastaa käynnissä olevan sesongin vaatimuksiin.

”Vaikein työtehtävä on siementäminen. Siinä on ollut kaksi suomalaista ammattimiestä. Sitten on kiiman tarkkailu ja mittaus, eli milloin on oikea ajankohta siementää. Siinä on ollut ulkolaisia asiantuntijoita mukana, he tulevat yleensä Virosta”, Meriläinen tarkentaa.

Asiantuntijoista koostuvassa ryhmässä on usein suomalaisia ja ulkomaalaisia työntekijöitä. Kun kiireellinen sesonki loppuu, osa ulkomaalaisista työntekijöistä palaa takaisin kotimaahansa. Turkistilalle palataan jälleen, kun ryhmän osaamista tarvitaan seuraavan kerran. Näin yhteistyön ketju säilyy, vaikka työ ei ole yhtäjaksoista.

Työtehtäviä on erilaisilla vaativuustasoilla

Maahanmuuttajien työtehtävät eivät ole pelkästään sesonkipohjaisia. Osa Meriläisen tilan vakituisista työntekijöistä on maahanmuuttajia ja osa heistä työskentelee vastuullisemmissa tehtävissä. Työtehtäviä tilalla on laidasta laitaan, erilaisilla vaativuustasoilla.

”Mitä pidempi työsuhde ja parempi kielitaito henkilöillä on, sitä vaativimpiin työtehtäviin heidät pystytään laittamaan”, Meriläinen kertoo.

Turkistilalla vaativammat työtehtävät edellyttävät tekijöiltään työkokemusta ja hyvää englannin kielen taitoa. Meriläisen mukaan tärkeintä on kielitaito ja hän painottaakin, että englannin kielen hallitseminen on avain kommunikointiin ja yhteistyöhön.

”Kympit eli vaativuustasoltaan korkeampaa työtä tekevät työntekijät tarvitsevat ulkomaalaisia, jotta voivat tehdä omaa työtään”, Meriläinen lisää.

Yhteistyö on merkittävä tilaa ylläpitävä voima, sillä lähestulkoon kaikki työt tehdään työryhmissä. Ilman sujuvaa yhteistyötä vastuullisemmissa tehtävissä työskentelevät työntekijät eivät suoriutuisi työtehtävistään – he ovat riippuvaisia apulaisistaan. Meriläisen mukaan ilman maahanmuuttotaustaisia työntekijöitä tila ei voisi menestyä, sillä tila tarvitsee jokaista työntekijäänsä.