Rojut pois merestä! Turkiselinkeino osallistuu Itämeren puhdistamiseen

10.2.2017
Itämerestä nousee turkiseläinten rehuna käytetyn silakan mukana merkittävissä määrin fosforia. Tämä estää meren rehevöitymistä, sillä fosfori on ns. minimiravinne, joka käynnistää veteen päästessään rehevöitymisen ja on siten haitallista vesistöille. Tästä syystä fosforin poistaminen vesistöstä on tärkeää.

Tiesitkö, että turkiselinkeino osallistuu Itämeren puhdistamiseen rehevöitymistä aktivoivan fosforin poistamisen kautta? 

Itämerestä nousee turkiseläinten rehuna käytetyn silakan mukana merkittävissä määrin fosforia. Tämä estää meren rehevöitymistä, sillä fosfori on ns. minimiravinne, joka käynnistää veteen päästessään rehevöitymisen ja on siten haitallista vesistöille. Tästä syystä fosforin poistaminen vesistöstä on tärkeää. 

Suomessa vuosittain kalastetusta noin 120 000 tonnista silakkaa noin 75 prosenttia päätyy vientiin ja turkiseläinten rehuksi. Silakan kalastamisen loppuminen Suomessa vaikuttaisi Itämeren tilaan: ammattikalastajien mukaan ilman turkiselinkeinon tarvetta silakkaa tuskin kannattaisi kalastaa. 

Fosforin erotteluteknologioita tutkitaan aktiivisesti

Fosfori on haitallista vesistöille, mutta samalla se on ehtyvä luonnonvara. Euroopan unioni on listannut fosforin 20 ns. kriittisen raaka-aineen listalle ja ravinteeksi, josta tulee seuraavan 20 vuoden sisällä pulaa. 

EU-alueen ainoat fosforivarat sijaitsevat Suomessa, ja tästä syystä EU ja turkiselinkeino panostavat ravinteiden kierrätykseen. Alalla on käynnissä lukuisia lannan hyötykäyttöä parantavia tutkimus- ja kehityshankkeita. 

Turkiselinkeino tuottaa fosforia noin kaiken kaikkiaan 1,8 miljoonaa kiloa vuodessa. Esimerkiksi sianlantaan verrattuna turkiseläinten lannassa fosforia noin nelinkertainen määrä. Fosforin erottelu hyötykäyttöön ei ole vielä taloudellisesti kannattavaa, joten lannankäsittelyn teknologioita ja mahdollisuuksia tutkitaan aktiivisesti. 

PS Suomen hallitus sitoutui vuonna 2010 järjestetyssä Itämeri-huippukokouksessa tehotoimiin Saaristomeren tilan parantamiseksi vuoteen 2020 mennessä ja tavoitteeseen tehdä Suomesta ravinteiden kierrätyksen esimerkkialue. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa ravinteiden kierrätys on myös yksi biotalouden keskeisistä toimenpiteistä.