Vahvasti paikallinen turkiselinkeino: Maahanmuuttoperäisellä työvoimalla mahdollistetaan alan työpaikkojen alueellinen säilyminen

4.4.2017
Pohjanmaalle keskittynyt turkiselinkeino työllistää alueellisesti merkittävän määrän työvoimaa. Monet turkistilat tarvitsevat säännöllisesti myös kausiluontoista työvoimaa tasoittamaan ruuhkahuippuja. Turkiselinkeino työllistää hyvin myös maahanmuuttajia – näin paikataan maalta kaupunkeihin muuttavan työvoiman jättämää aukkoa.

Pohjanmaalle keskittynyt turkiselinkeino työllistää alueellisesti merkittävän määrän työvoimaa. Monet turkistilat tarvitsevat säännöllisesti myös kausiluontoista työvoimaa tasoittamaan ruuhkahuippuja. Turkiselinkeino työllistää hyvin myös maahanmuuttajia – näin paikataan maalta kaupunkeihin muuttavan työvoiman jättämää aukkoa.

Turkiselinkeinoa leimaa vahvan maantieteellisen keskittymisen lisäksi kausiluonteisuus. Työtehtävien määrä on monikertainen kiireisimpinä kausina, jolloin turkistilat tarvitsevat lisää työvoimaa. Kiirekausien tekijöistä merkittävä osa on maahanmuuttajataustaisia. ”Työvoiman siirtyminen maalta kaupunkeihin asettaa monet tuottajat kiperän kysymyksen eteen: miten kattaa tilojen kausittainen työvoimatarve ja samalla turvata vakituisten työntekijöiden työpaikat? Monet tuottajat ovat löytäneet vastauksen osittain maahanmuuttajapohjaisesta työvoimasta”, Suomen Turkiseläinten kasvattajain liiton toiminnanjohtaja Marja Tiura toteaa.

Kausityövoima tuo veronmaksajia maakuntiin

Tilojen työntekijöistä usein yli puolet on kausityöntekijöitä, joista moni maahanmuuttajataustaisia. Alan osaajia saapuu turkistiloille erityisesti Virosta ja Unkarista. Maahanmuuttajien työtehtävät eivät ole vain sesonkipohjaisia, vaan osa työvoimasta jää maakuntiin pysyvästi.

Turkiselinkeino on paikallisesti merkittävä työllistäjä erityisesti Pohjanmaalla. Pellervon taloustutkimuksen mukaan elinkeinon tuottamia veroja maksetaan eniten Uudessakaarlepyyssä, jossa turkiselinkeino muodostaa lähes 14 prosenttia kunnan verokertymästä. Seuraavaksi suurimmat verotulot ovat Evijärvellä, Kaustisella, Halsualla ja Lappajärvellä.

Monet turkistilat eivät enää pärjäisi ilman maahanmuuttajien työpanosta. Kaikki työntekijät ovat tilalle yhtä tärkeitä ja samanarvoisessa asemassa keskenään. Maalle muuttava työvoima ylläpitää osaltaan maaseudun elinvoimaisuutta käyttämällä palveluita ja tuomalla tuloja kunnalle ansioveron muodossa”, Tiura kiteyttää.

Hinnat nousussa huutokaupoissa

Turkiselinkeinossa on havaittavissa myönteistä virettä. Vuoden ensimmäisessä huutokaupassa näkyi turkisnahkojen selkeä kysynnän kasvu ja hinnat nousivat jopa 30 prosenttia viime vuodesta. Virkistyneessä kaupankäynnissä näkyy muun muassa Venäjän talouden piristyminen. ”Myös muoti- ja tekstiiliteollisuuden kasvanut kiinnostus näkyi piristysruiskeena huutokaupassa, jossa ensimmäistä kertaa oli myynnissä täysin sertifioituja minkkieriä. Vastuullisesti tuotettu turkis kiinnostaa muotibrändejä jatkuvasti enenevissä määrin, joka on sertifioidulle suomalaiselle tuotannolle pelkästään positiivista”, Tiura sanoo.

Lisätiedot Marja Tiura, toiminnanjohtaja, ProFur,
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry,
marja.tiura@profur.fi, 050 511 3060